“1962, Orange Street, Kingston Jamaica I sang my song to Leslie Kong”, jamaikalaisen musiikin sanansaattaja Jimmy Cliff luotaa mittavan uransa alkuvaiheita neljäminuuttisella Reggea Musicilla jatkaen takahuoneen ska-sovituksista kansalaisliikkeen ja saaren itsenäistymisen kautta monumentaaliseen The Harder They Come -soundtrackiin (1972), joka paljastui pian julkaisunsa jälkeen jamaikalaisen musiikin maailmannäyttelyksi vailla vertaa. Reggae Musicin joviaali lataus on ylitsevuotava: kappale paitsi saattaa kuulijan kädestä pitäen läpi maestron 50-vuotisen matkan kotimaansa koristelluimman elävän muusikon asemaan myös paketoi Jamaikan lähivuosikymmenet siististi pähkinänkuoreen.
Jos Fantastic Plastic People (2002) keskittyi kiusallisestikin peilaamaan Cliffin monumentaalista vaikutusta reggaen valtavirtaistumiseen parittamalla häntä Joe Strummerin, Stingin ja muiden edunsaajien kanssa, Rancidin Tim Armstrongin kädenjäljestä nauttiva Rebirth esittelee hänen suuruutensa jälkiviisaammassa ja itsetietoisemmassa asetelmassa: vastakohtana elektronisesti viritetylle Black Magicille (2003) Rebirthin soitinnus, tuotanto ja kappalevalinnat ovat kallellaan traditionalismiin. Vaikka mukaan mahtuu The Sacred Fire -ep:ltä (2011) tuttu Rancid-laina Ruby Soho sekä The Clashin kulutetumpi The Guns Of Brixton (1979), fokus on uudessa, Cliffin kirjoittamassa alkuperäismateriaalissa, joka soi tiukasti ja komeasti kaiuttaen hänen lahjoituksiaan skalle, rocksteadylle, reggaelle, r&b:lle ja jopa punkille.