Pegi Youngin laulua on vuosien mittaan kuultu miehensä Neilin levyillä ja konserteissa, mutta nyt rouva Young debytoi vihdoin omissa nimissään luontevasti ”perhepiirissä”. Levyn tuottaja Elliot Mazer on Neil Youngin monikymmenvuotinen yhteistyökumppani ja albumilla soittavat muusikotkin suurimmaksi osaksi tuttuja Youngin taustalta. Neil Young itse auttaa vaimoaan moraalisen tuen lisäksi etenkin huuliharpistina ja levyn ainoana sähkökitaristina.
Pegi Youngissa on eittämättä samaa henkeä kuin Neil Youngin akustisvoittoisissa kantrilevyissä. Levyn ilme on kuitenkin kovin varovainen Pegin hentoa ääntä myöten. Tulkinnat lähinnä alleviivaavat sitä Sheryl Crow’n ja muutaman muun artistin rikkomaa käsitystä, että hyvästä taustalaulajattaresta ei automaattisesti ole eturiviin.
Pääosin Pegi Youngin omista lauluista koostuva albumi on pidättelevä ja kansikuvastaan lähtien harmaan laimea. Taustoista korviin tarttuvat lähinnä Ben Keithin pedal steelin vedot ja Neil Youngin kitarointi. Jälkimmäinen siitä huolimatta, että Young pyrkii pitämään etenkin sähköisen soittonsa pitkälti kulisseissa.
Pegi Youngin esiin astumisen haparoivuudesta kertoo jotakin se, että jopa Bruce Springsteenin takana vuosikausia laulanut vaimonsa Patti Scialfa on yltänyt omilla levyillään kiinnostavampiin tuloksiin.