WILKO JOHNSON & ROGER DALTREY: Going Back Home

Arvio julkaistu Soundissa 3/2014.
Kirjoittanut: Pasi Kostiainen.

Arvio

WILKO JOHNSON & ROGER DALTREY
Going Back Home
Chess

Kun toinen levyn artisteista sairastaa parantumatonta haimasyöpää ja toinen täyttää pian 70 vuotta, odotukset levyn energisyyden suhteen eivät ole kovin korkealla. Paitsi tässä tapauksessa, kun asialla ovat Wilko Johnson ja Roger Daltrey.

Johnson sai puolitoista vuotta sitten diagnoosin, jonka mukaan hänen odotettiin kuolevan viime lokakuuhun mennessä. Taudin eteneminen kuitenkin pysähtyi.

Daltrey oli puolestaan nuoren Johnsonin esikuva. The Who -juliste oli hänen seinällään näyttämässä suuntaa, joka johti Dr Feelgoodiin ja tiukkaan, paljon jäljiteltyyn kitaransoittotyyliin.

Yhteisen levyn kaksikko teki viime vuonna nopeasti, vain kahdeksassa studiopäivässä. Konstailu unohdettiin, kun apumuusikotkin ovat kovan luokan tekijöitä: Ian Dury & Blockheadsin rytmiryhmä basisti Norman Watt-Roy ja rumpali Dylan Howe sekä Style Councilissa Paul Wellerin rinnalla koskettimia soittanut Mick Talbot.

Bob Dylanin Can You Please Crawl Out Your Window -lainaa lukuun ottamatta kappaleet ovat Johnsonin omissa nimissä tai Dr Feelgoodin kanssa levyttämiä ralleja kuten Sneakin Suspicion ja I Keep It To Myself.

Odotukset täyttyvät. Vauhtia riittää, anteeksi ei pyydellä.

Jos tämä jää Johnsonin jäähyväislevyksi, se on komea kiteytys paitsi hänen yhteistyöstään brittiläisen rhythm & bluesin valiojoukon kanssa, myös hänen koko urastaan Telecasterin varressa.

Lisää luettavaa