VENKULIT
Porin Venkulit yhdistelee Timo Rautiainen & Trio Niskalaukauksen tapaista mustanpuhuvaa melodista heavy metalia melankoliseen suomirockiin ja kasarisyntikoihin. Toteutuksesta täytyy antaa aivan täydet pisteet. Soitto on tarkkaa ja iskevää, laulu erinomaista ja soundit ammattimaiset. Varsinkin valtavat rumpusoundit ovat vaikuttavat. Mä seuraan sua on raskaasta ulkoasustaan huolimatta hyvin sävelletty tarttuva kolmeminuuttinen pop-sävellys joka kasvattaa jännitettään loppua kohti. Erinomainen biisi ja hieno bändi.
CONCRETE TORPEDO
Concrete Torpedo soittaa vanhan kunnan hard rockia. Perinteitä kunnioitetaan niin sävellyksen, sovituksen kuin soundienkin puolesta. Riffien puolesta mennään rockin historiassa niinkin kauas taakse kuin Chuck Berryyn. Laulaja kiekuu kuin Aerosmithin Steven Tyler aikoinaan. Soundien ja kitarasoolojen puolesta taas ollaan kasarin AC/DC:n tontilla. Mainittujen artistien ystävien kannattaa testata tamperelaisten Whatcha Gonna Do? Menoa biisissä riittää ja kunnon rockia kuulee nykyään liian harvoin. Jos jostain pitää miinusta antaa, niin ehkä enemmän omaa väriä toivoisi. Toimii silti mainiosti näinkin.
DYING REVERIE
Uudenmaan Dying Reverien Eternal Repose starttaa vakuuttavasti esimerkiksi Dimmu Borgirin tyylisenä sinfonisena bläkkiksenä. Monotonisen death metal -laulajan astuessa kuvaan biisi kuitenkin menettää vähän otettaan. Bändin melodisen deathin eri elementit eivät sovi toisiinsa kovin luontevasti ja sävellyksessäkin on liian monta liian löyhästi toisiinsa kietoutuvaa osiota. Vaikka lopputulos jättää vähän sekavan kuvan, todistaa biisin ensimmäinen minuutti kuitenkin että onnistuessaan Dying Reverie on aivan mainio bändi. Kitaristille myös täydet pisteet niin riffien kuin soolonkin johdosta.
instagram.com/DyingReverieBand
KIMBE
Helsingin Kimbe soittaa indie popia. Bändi itse kuvailee saatteessan itseään pastellinsävyiseksi kitarapopiksi. Se on Kimben kevyestä ja unenomaisesta musiikista muuten todella hyvä kuvaus, mutta elektronisia elementtejä täytyy vielä erikseen mainita; siis lähinnä syntikoita ja konerumpuja. Bändin soundi on yleiskuvassa todella miellyttävä, mutta etenkin rumpujen simppelit sovitukset jättävät vähän demomaisen vaikutelman. Lisäksi autotuunattu suomenkielinen laulu toimii huonosti. Konsepti on omaperäinen ja hyvä, mutta toteutuksessa olisi vielä parantamisen varaa.
Soundin Demoefektissä nostetaan joka toinen viikko esiin muutama kiinnostavin demo. Demosetänä toimii Nuutti Heiskala.
Ohjeet demojen lähettämiseen löytyvät täältä.