Viikate – asiallinen koko perheen viihdepaketti
Viikate tunnetaan tyylikkäistä, elokuvallisista musiikkivideoistaan. Nyt nämä elävät kuvateokset ilmestyvät yhdessä paketissa eikä kunnianhimosta ole tingitty tälläkään kerralla. Viikate-videogaala -dvd:n idea on pohjimmiltaan perin yksinkertainen; yhtye marssittaa estradille niin elävien kuin kuolleidenkin maailmasta tuttuja hahmoja, jotka sitten jakavat palkintopystejä Viikatteen videoille juhlallisen gaalan myötä. Ja kuten arvata saattaa, Stam1nassa vaikuttavan Antti "Hyrde" Hyyrysen ja Kaarle Viikatteen käsikirjoittama teos onnistuu siirtymään asiallisuudesta hulluuden syövereihin silmänräpäyksessä…
Eletään juhannuksen jälkeistä viikkoa, maanantain alkuiltaa. Mediatyöläinen Katja Ståhl ja Viikate-yhtyeen kitaristilaulaja Kalle "Kaarle Viikate" Virtanen hohtavat parhaimmissaan. Tai ainakin melkein. V-DVD 1: Viikate-videogaala -dvd:n perusjuonnoista vastaava kaksikko patsastelee Kouvolan teatterin lavalla ja kamerat surraavat monessa suunnassa. Katsomon puolella istuu joukko niin sanottuja statisteja, jotka metelöivät ja taputtavat sovituissa kohdissa. Hämärän salin laidalla seisoo mietteliään näköinen Antti Hyyrynen. Kehutuista ohjaustöistään huolimatta tämä AV-ammattilainen tunnetaan huomattavasti paremmin Stam1nan kitaristilaulaja Hyrdenä.
Antti: – Pääsin jo kahdeksanvuotiaana tekemään kotileffoja isoveljieni mukana. Ensimmäisen käsikirjoituksen tapahtumat sijoittuivat Vietnamiin. Siellä oli kaksi amerikkalaista sotilasta ja paljon vietkongeja (naurua). Musiikkimeiningit tulivat kuvioihin vasta paljon myöhemmin. Ja nyt on sitten edetty siihen pisteeseen, että joku hullu maksaa minulle pientä korvausta sekä bändihommista että videoprojekteista. Mitä tästä tilanteesta pitäisi ajatella? Että harrastelen tässä työkseni?
Termi "harrastelijamainen" ei kuitenkaan tule mieleen työryhmän toimintaa seuratessa. Teatterirakennuksen on määrä olla tyhjänä iltakymmeneltä ja gaalaa kuljettavien juontotilanteiden taltiointi etenee aikataulussa. On jollakin tavalla kummallista nähdä Hyyrynen johtamassa jämäkästi tällaista arvaamatonta ja poukkoilevaa tilannetta – hänet kun on tottunut näkemään estradilla tukkameren keskipisteenä, laukomassa järjettömyyden rajamailla liikkuvia välispiikkejä ilakoivalle yleisölle.
Antti: – Kaikesta "kaverimeiningistä" huolimatta johtokapulan on oltava jonkun käsissä, sillä levy-yhtiö on panostanut tähän projektiin huomattavan määrän rahaa. Onneksi Viikatteen miehet ovat joutuneet heittäytymään kummallisiin tilanteisiin jo aikaisemmissa videohankkeissaan. Sen vuoksi saatoin etukäteen luottaa siihen, että erilaiset suoritukset taittuvat kameran edessä. On myös selvää, että tällaisissa isoissa kuvauksissa ratkaisut on tehtävä nopeasti. Tässä ei voi jäädä liikaa pohtimaan, että pitäisikö seuraavan puhujan saapua valokeilaan selkä suorana, kyykyssä vai kontaten. Ja jos tilanne vaatii improvisointia niin sitten mennään puhtaasti fiiliksen mukaan. Osaan onneksi nauttia äärimmäisistä painetiloista – niiden myötä itsestäänkin oppii uusia piirteitä.
Viikatteen promovideoissa yhtä jos toistakin kummajaista esittänyt V irtanen nyökkäilee. V-DVD 1: Viikate-videogaala -dvd:n myötä tuo hahmokavalkadi kasvaa hänen ja muidenkin Viikatteen jäsenten osalta dramaattisesti.
Kalle: – Kuvaustilanteita ei voi miettiä liiaksi etukäteen. Alkaisi vain jännittämään. On myös selvää, että tällaisten amatöörien dialogi ei saa olla kiveen kirjoitettua. Sanotaan mitä sanotaan, kunhan pysytään käsikirjoituksen raameissa. Oikeat ammattilaiset ovat sitten asia erikseen. Otetaan vaikka Jussi Lampi, joka toimii dvd:n taustapuhujana. Hän ymmärsi heti yskän: "Ahaa, haluatte minun puhuvan sellaisella jumalallisella äänensävyllä". Tuon oivalluksen jälkeen Lampi veti osuutensa purkkiin puolessa tunnissa.
Viikate aloitti musiikkivideoiden tekemisen vuonna 1999. Vuosituhannen vaihteen molemmin puolin yhtye työsti peräti neljä suuritöistä promopätkää – se on varsin tiukkaa marssia bändille, jolla ei aluksi ollut edes varsinaista levytyssopimusta.
Kalle: – Mehän emme keikkailleet ensimmäisen viiden kalenterivuotemme aikana, joten aikaa jäi kaikenlaisiin aktiviteetteihin. Videopuuhat tuntuivat hauskoilta ja onnistuneet lopputulokset antoivat bändille lisäarvoa. Kun me sitten ryhdyimme soittamaan livenä niin videoiden tekemisen tahti laantui.
Orkesterin ensimmäinen video oli mustavalkoinen Hanget. Virtanen muistelee lähes kymmenen vuoden takaista debyyttiä hymyssä suin.
Kalle: – Seisoin pellolla, umpihangessa, märissä vaatteissa. En saanut hievahtaakaan, sillä meitä kuvattiin pitkillä kamera-ajoilla. Ja se kamera oli aseteltu kanoottiin, jota sitten työnnettiin lumessa. Resurssit olivat siis aika vaatimattomat… Sen jälkeen meiltä on tullut spede-westerniä, roadmovieta ja kaikenlaista agenttitarinaa. Eräs omista suosikeistani on Alakulotettuja tunnelmia, joka kuvattiin meidän mökillä Kaajärven rannalla. Sen ideana on maalata kuva kesäisestä Suomesta, mutta myös muistuttaa ihmiselon katkerasta hauraudesta. Ja Viattomien lasten päivä on puolestaan ihan oikeasti synkkä pätkä. Siitä tulee aina hyvä mieli.
Edellä mainitut musiikkinäytelmät kotiruudulle tuova Viikate-videogaala -projekti käynnistyi sai alkunsa viime vuonna. Vuosi 2007 oli Viikatteelle erittäin kiireistä aikaa, sillä yhtye julkaisi peräti kaksi studioalbumia ja soitti 71 keikkaa. Se on kova tahti ryhmälle, jonka jäsenistä kolme neljäsosaa käy muissakin töissä. Tuollaisen vuoden loppusuoralla oli helppo päättää, että seuraavana vuonna toimitaan rauhallisemmin.
Kalle: – Tuli kuitenkin mieleen, että mikäli meiltä ei ilmesty levyä niin tässähän on sopiva sauma julkaista pitkään mietitty dvd. Levy-yhtiön puolelta ehdotettiin, että tehdään kaksi erilaista dvd-pakettia. Siis tällainen nyt ilmestyvä promovideot kokoava julkaisu ja joskus myöhemmin julkaistava live-esiintymisiin painottuva dvd. Alusta asti oli selvää, ettemme lähde ratsastamaan pelkillä videoilla vaan niiden ympärille on saatava jonkinlainen kehyskertomus. On se sitten rockpoliisi-tv tai V-studio tai jotakin. Ei se kuitenkaan saa olla mikä tahansa rävellys, sillä meidän video-osasto on kuitenkin visuaalisesti aika onnistunutta. Lopulta Kissin Exposed nousi jonkinlaiseksi esikuvaksi – se on hyvä esimerkki ainakin siitä, ettei ole tyydytty halpamaiseen rahastukseen. Yksittäisistä musiikkivideoista kovinta laatua taitaa tarjota Motörheadin Killed By Death. On aika hankala päihittää pätkää, jossa Lemmy nousee haudasta moottoripyörällä.
Entä sitten dvd:n esikuvat huumorin puolelta? Hauskuutusmeininkihän on aina ollut osa niin Viikatteen kuin Stam1nankin tekemisiä.
Kalle: – Niin, Viikatteen viihdehän alkaa yleensä siitä, kun katsoja voittaa itsessään vellovan myötähäpeän tunteen. Onhan tämä vähän surkuhupaisaa, kun aikuiset miehet yrittävät yhdistellä mollijollotuksia ja tragikoomista sketsiviihdettä… Mutta niistä esikuvista; Komisario Palmut ja Speden tuotokset näkyvät tietenkin meidänkin toiminnassa. Myös Lapinlahden Lintujen Maailman kahdeksan ihmettä on vahva vaikuttaja. On mahtavaa, kun rumat aikamiehet suhtautuvat toimintaansa itseironisesti ja nauravat itselleen ennen kuin joku toinen ehtii.
Antti: – Ohjaajana halusin tuoda dvd:lle mukaan Monty Pythonia ja Pulttiboisista tuttua Pirkka-Pekka -osastoa. Syntyy hyvää jälkeä, kun niitä sulauttaa sopivassa kulmassa Twin Peaksin tunnelmiin.
Kalle: – Eli John Cleese ja Eric Idle siis esittävät Rampea ja Naukkista David Lynchin ohjaamana (naurua).
Viikatteen hoviohjaajana aikojen alusta toiminut Joonas Berghäll ei kiireiltään ehtinyt dvd-produktion vetäjäksi. Viikatteen yhteistyökumppaniksi valikoitui sen jälkeen Medialouhos, jonka palkkalistoille Antti Hyyrynen on kuulunut jo vuosien ajan. Käsikirjoitus ryhtyi pian kuplimaan Kallen ja Antin pitkissä, mutta yllättävän kuivissa illanistujaisissa.
Kalle: – Oltiin kyllä usein aivan täydessä sokerihumalassa. Toki se sihijuomapullokin aukesi jonkun kerran, mutta ehdottomasti vahvimmat ideat tulivat päivänvalossa ja ajokunnossa.
Antti: – Alkoholi vie huumorin turhan yksitasoiseksi. Esimerkiksi perseen vilahtaminen naurattaa pienessä sievässä, mutta oikeasti hauska kohtaus vaatii vaikka sen, että pyllynposkien välistä roikkuu nokkahuilu. Tai sitten perseaiheen ympärille pitää kehittää vaikka käytösopas. Että miten annetaan oikeaoppisia poskisuudelmia ja niin edelleen.
Kalle: – Tämä alapäähomma oli itse asiassa ainoa asia, mistä Antin kanssa piti keskustella. Viikatehan ei missään nimessä ole alatyylin yhtye vaan V-formaattiin kuuluu pikemminkin sellainen liiallinen asiallisuus. Meiningin pitää haiskahtaa oikealla tavalla kiltiltä ja kohteliaalta. Jos tarinaan täytyy laittaa esimerkiksi kirosana niin sen päälle isketään sitten piip-efekti. Koko perheen asiallista viihdepakettiahan tässä tehdään. Ja jos musiikki ei miellytä niin ainahan voi katsoa pelkät juonnot ja taukotoilailut (naurua).
Käsikirjoitusvaiheen alkupuolella Virtanen ja Hyyrynen kaavailivat ottavansa dvd:lle vaikutteita esimerkiksi The Muppet Show’sta. Sitten joku heitti ajatuksen tyylikkäästä, kuvitteellisesta gaalasta ja sen aikana palkittavista Viikate-videosta. Päälinja oli löytynyt. Seuraavaksi piti miettiä, että ketkä saavat kunnian jakaa V-pystejä. Henkilögalleria alkoi kasvaa huimaa vauhtia. Jatkossa käsikirjoitus rönsyili pahemman kerran ja gaalan sisälle mahdutettiin muun muassa Viikatteen historiikki sekä "Ruotsin television" tuottama hykerryttävän hauska dokumentti Vi Kåte -yhtyeestä. Käydäänpä taukojen aikana myös karaokebaarissa ja tutustutaan Ervo Amadeus Tsaikoskisen mahtipontiseen sävellykseenkin.
Antti: – Vielä vähän ennen varsinaisia kuvauksia meillä oli kaksi käsikirjoitusta. "Gaala – lopullinen" ja "gaala Joonaksen kanssa – lopullinen". Berghäll kirjoitettiin nimittäin alunperin mukaan tarinaan, mutta lopulta hän estyikin saapumasta paikalle. Siinä vaiheessa oli tehtävä todella nopeita ratkaisuja. Mutta meillä oli onni onnettomuudessa, sillä nyt gaalan loppuhuipentuma on yllättävä ja odottamaton.
Kalle: – Minun mielestäni Viikate-videogaala on parasta mitä Viikate on saanut aikaiseksi. Siis äänilevyt mukaan lukien. Sanoinkin jo tuossa levy-yhtiön väelle, että tämä ei oikeastaan ole mikään dvd, tämä on spektaakkeli.
Palataan Kouvolan teatterin lavalle. Ensimmäinen kuvauspäivä ja -ilta keskityy Virtasen ja Ståhlin juontoihin. Kaksikko pyytää lavalle niin Timo Rautiaisen sekä Jarkko Martikaisen kaltaisia omana itsenään esiintyviä henkilöitä kuin myös näyteltyjä, roolivaatteisiin puettuja maskeerattuja hahmoja, joista mainittakoon vaikkapa Jouni Hynysen esittämä Rasputin sekä niinikään Kotiteollisuuden Jari Sinkkosen sekä Janne Hongiston muodostama kaksipäinen tulkki.
Antti: – Tietysti se vähän jännittää, että tajuavatko katselijat näitä käsikirjoituksen koukeroita. Gaalasta kun löytyy muutamia aika korkealentoisia ideoita. Toisaalta, näitä hommia on harjoiteltu jo vuosia ja tiettyjen juttujen toimivuus on tullut selväksi. Tutustukaa vaikka No Sori -kanavaan internetin puolella (naurua).
Kalle: – Mutta jos kerrotaan vähän lisää gaalan henkilöhahmoista niin kuvissa vilahtava Napakymppi-juontaja K. Salmelainenhan esiintyi Stam1nan Lääke-videossa. Niin vaikuttava hahmo piti tietenkin saada mukaan myös meidän dvd:lle. Rasputin taas näyttäytyi Antin ohjaamassa Kotiteollisuuden Kummitusjuna-videossa. Rasputinin suhteen oli kuitenkin se ongelma, että mieheltä taittuu vain venäjän kieli. Ja kun täällä kerran puhutaan suomea ja ruotsia niin paikalle tarvittiin kaksikielinen tulkki. Ja niin edelleen.
Toisena kuvauspäivänä on tarjolla roppakaupalla viihdettä. Naurussa on pitelemistä heti aamukahdeksalta, kun Viikatteen kitaristi Ari "Arvo" Taiminen ja basisti Erkka "Ervo" Koskinen kiskovat ylleen roolihahmojensa edellyttämät tiukat sukelluspuvut. Ärräpäät viuhuvat, kun kumihaalarit eivät tahdo liukua miesten päälle. Kalle taas pukeutuu muun muassa jo mainituksi K. Salmelaiseksi ja rumpali Simo "Simeoni" Kairistola puolestaan Ah, ahtaita aikoja -videolta tutuksi cowboyksi. Lukuisat vieraat (jo mainittujen ohella muun muassa Martti Servo) saapuvat toimintapaikalle hyvissä ajoin ja kuvaukset etenevät jopa edellispäivää joutuisammin. Kaava on kaikille gaaloja nähneille varsin tuttu; esirippu aukeaa ja valokeilaan astuu arvovaltainen vieras, esitellen ehdokkaat seuraavan palkinnon saajiksi. Olipa se sitten Viikatteen mustavalkoisin video tai paras vuorosana. Videon esityskerran jälkeen tulee pystin luovuttami sen aika – toinen toistaan kummallisemman näköisille voittajille.
Kalle: – Legendaarinen kolmikko Sörsselssön, Hartikainen ja Turhapuro olisi ollut mahtava saada vielä mukaan.
Tiedustelitteko esimerkiksi Vesa-Matti Loirin kiinnostusta?
Kalle: – No, sehän olisi sama asia kuin jonkun Lemmyn kysyminen. Ei noin suurten taiteilijoiden kanssa voi kaveerata. Mitä sellaisille mestareille voi edes sanoa?
Kakkospäivän rientäessä toiminta muuttuu koko ajan riehakkaammaksi. Muun muassa Rautiaisen asiallisesta esiintymisestä siirrytään hetkessä täyteen kohellukseen, kun lavalle astelevat vaikkapa sukelluspukuiset lomailijat tai vähä-älyinen talonpoika. Taikoja tekevän Rasputin-Hynysen ja kaksinaamaisen tulkin esiintymiset ovat melkeinpä päivän kohokohtia, vaikka Rasputinin maagiset temput työstetäänkin näkyville vasta jälkikäsittelyssä.
Antti: – Jos saisin miettiä käsikirjoitusta vielä yhden kerran niin laittaisin Elviksen vilahtamaan gaalaan loppuun. Sen jälkeen ruudulle ilmestyisi tuttu teksti: "Elvis has left the building". Ja dvd olisi siinä.