Teksti: Aki Nuopponen
Paljon liikuttavia huomiointeja kuulijoilta, kriitikoiden valinta Emma-patsas, useita voittoja Indie Awards -gaalassa, monia nostoja vuoden 2024 parhaita levyjä listaillessa eri medioissa ja yli vuoden ajan keikkailua tämän albumin tiimoilta. Kuulostaako tämä listaukselta asioita, jotka on saavuttanut omakustannealbumi?
Viitasen Piialla sekä hänen yhtyeellään ja koko työryhmällään on takana melkoinen vuosi, ja tietenkin aika paljon pidempikin aika, kun lasketaan mukaan Ihmisen aika -albumin (2024) valmistumiseen vaadittu tie.
Lauantaina 26. huhtikuuta Tampereen Olympia-korttelissa vietettiin Ihmisen aika -albumikiertueen päätöskeikkaa, tai ”Ihmisen ajan hautajaisia”, kuten Viitanen itse lohkaisi jo konsertin alkutahtien jälkeen.
Tämä päätöskonsertti sai keskittymään ihan erityisesti siihen, mitä ja miten Viitasen Piia yhtyeineen soittaa ja mistä näissä lauluissa lauletaan. Miten on mahdollista, että omalaatuista folk-musiikkia tekevä indie-artisti ja -yhtye huomioidaan kaikilla yllä mainituilla tavoilla? Onko mahdollista, että periksiantamattomuus kannattaa yhä?
Lue myös: Arvio: Viitasen Piian Ihmisen aika on merkkiteos ja yksi vuoden 2024 olennaisia levyjä
Väitän että Ihmisen aika on albumi, jota me ihmiset kaipasimme ja tarvitsimme tänä elettävänä aikana.
Aina kun illan kulun aikana Viitanen pysähtyi kertomaan seuraavan kappaleen taustoista, hän puhui merkittävistä asioista. Viitanen puhui siitä, miten suurena vaarana tässä ajassa on ”tippua kyydistä” eli ajautua tavalla tai toisella yhteiskunnan meiltä vaatimasta vauhdista lähes tai jopa täysin tyhjän päälle. Ihmisen aika -albumilla lauletaan yksittäisten ihmiskohtaloiden kautta siitä epävarmuudesta ja -vakaudesta, jonka keskellä me kaikki nyt elämme.
Olen täysin varma siitä, että jos jokainen suomalainen ihminen kuuntelisi albumin, hän samaistuisi vähintään tiettyihin lyriikkariveihin tai kokonaisiin sanoituksiin levyllä, ellei jopa koko albumikokonaisuuteen. Ihmisen aika on ehkä marginaalimusiikkia, mutta sen sisältö ei todellakaan ole marginaalista.
Merkillepantavaa on se, että vaikka Viitanen teki tämän levyn tietyn ajanjakson sisällä, teemat ovat ajattomia. Ne menevät tässä elettävässä hetkessä ihan tietynlaisella tavalla ihon alle, kun tuntuu siltä kuin koko ihmiskunta olisi putoamassa ihmiskunnan kyydistä tai kokisi vähintään jonkinlaisia ihmisyyden muuttumisen kasvukipuja, mutta kaikki nämä laulut voisi yhtä hyvin sijoittaa mihin tahansa menneeseen tai tulevaan aikaan, ja ne olisivat silti totta.
Tällaiset aiheet ovat herkkiä. Ne ovat sellaisia, että niistä tulee helposti liian musta-valkoisia, paatosta tai silkkaa voivottelua. Ihmisen aika -albumin kappaleilla on kuitenkin mukana valoa, toivoa sekä itseironiaa. Myös konsertin tunnelma oli sellainen, että kaikkien raskaimpienkin aiheiden keskeltä paistoi hymyilevä huokaus: ”Voihan ihmisyys!”
Viitasen Piialla ja yhtyeellä on kyky esittää nämä laulut liikuttavan herkällä tavalla, jossa jokainen yksityiskohta on merkittävä. Olympia-korttelissakin halusi keskittyä Viitasen jokaiseen sanaan ja yhtyeen soiton aistillisuuteen.
Joissakin hetkissä riitti muutama pieni yksittäinen Sarah Palun harpulla tai kanteleella äärimmäisen herkästi soittama sointu, ja kylmät väreet kulkivat koko kehon läpi. Tai raskaimmillaan Ihmisen aika -nimikkokappaleessa rumpali Miika Luoma ja basisti Juho Niemelä saivat aikaan maailmanlopun rytmejä ravistellakseen kaikki hereille nykymaailmaan.
Viitasen Piia itse on herkkä laulutulkitsija ja tarkka lyyrikko, mutta häneen tapaansa esiintyä ja avautua tiivistyy myös albumin musiikin merkitys. Taiteilija, muusikko ja laulaja todellakin voi jopa tänä aikana olla auki, ottaa kantaa, avata ajatuksiaan, hymyillä elämälle ja samaan aikaan myös viihdyttää. Ihan kuten Ihmisen aika -albumi, myös tämä keikka oli tunteellinen ja ajatuksia herättävä kokemus, joka jätti kuitenkin jälkeensä hyvän mielen.
Konsertin loppupuolella kuultiin Outo tyttö -kappale. Se muuten voitti Maikkarin Levyraati-ohjelman ensimmäisen kauden. Monumentaalisen hypnoottinen kappale ikään kuin summaa ihan alussa esittämäni ihmettelyn siitä, miten on mahdollista, että Ihmisen aika -albumi on liikauttanut niin monia. Tämä johtuu siitä, että albumia tehneet ihmiset ovat pistelleet menemään juuri siten kuin he kokevat merkitykselliseksi ja tärkeäksi itselleen.
Ottakaa esimerkkiä. Olkaa omia itsejänne. Tässä maailmassa on yhä sijaa juuri SINUN äänellesi ja juuri SINULLE. Olitpa kuka tahansa. Viitasen Piia yhtyeineen pisteli menemään omalla tavallaan. Pistelkää tekin omallanne.