MENT
Ljubljana, Slovenia
29.–31.3.2023
Teksti ja kuvat: Linda Söderholm
.
MENT Ljubljana on vuosittain järjestettävä kolmepäiväinen showcase-festivaali ja musiikkialan konferenssi, joka järjestettiin Slovenian pääkaupungissa tänä vuonna yhdeksättä kertaa. Tämän vuoden festivaaleilla vieraili yli 6000 kävijää, joista suurin osa paikallisia, mutta myös paljon ulkomaalaisia – eniten lähialueilta Kroatiasta, Italiasta, Serbiasta, Saksasta ja Itävallasta. Yleisön joukosta saattoi tosiaan spotata kaikki paikalliset ja Balkanin musaskenen silmäätekevät sekä nousevat kyvyt, jotka olivat tulleet nauttimaan jännittävistä musiikkiesityksistä ja tekemään uusia tuttavuuksia. Kolmipäiväisellä festivaalilla on hengästyttävä live-line-up sekä oheisohjelma: lähes 80 konserttia ja lisäksi paneelikeskusteluja, luentoja, työpajoja, verkostoitumistapahtumia sekä julistetaidenäyttely ja jopa filmi-ilta.
Tänä vuonna paikan päälle saapui 77 artistia yli 20:stä eri Euroopan maasta. Suurin osa akteista esiintyy äidinkielellään. Koska kyseessä on showcase-festari, keikat kestävät pääasiallisesti 40–45 minuuttia, eikä encoreja sallita tiukan aikataulun johdosta. Musiikkia kuullaan yli genrerajojen, mutta hallitsevimpia ovat indie rock, pop, electronica, folk ja jazz sekä erinäiset dj-show’t, sillä myös klubbaaminen on oleellinen osa festivaalia.
Festivaali levittäytyy useisiin sijainteihin ympäri Ljubljanaa. Tapahtumapaikkoja on 16, joista erilaisia konserttipaikkoja 10. Niiden joukossa kuuluisa Kino Šiška, vanha elokuvateatteri, josta on tullut kaupungin keskeisimpiä kulttuurin esityspaikkoja. Legendaarinen on myös autonominen sosiaali- ja kultuurikeskus Metelkova mesto klubeineen (Channel Zero, Gala hala, Klub Gromka, Menza Pri Koritu), joka on pääkaupungin vaihtoehtokulttuurin mekka ja eräs Euroopan vanhimmista edelleen toiminnassa olevista vallatuista rakennuskomplekseista. Erinomaisesti konserttitarkoitukseen soveltuvat myös Cukrarna, nykytaiteen museoksi kunnostettu vanha sokeritehdas, sekä Stara mestna elektrarna, teatteri- ja konserttipaikaksi kunnostettu vanha sähkölaitos.
Kansainvälisen konferenssin keskeisimpiä teemoja ovat musiikkiteollisuus ja sen kommervenkit. Konferenssiin osallistuu vuosittain yli 500 musiikin ammattilaista; festivaali- ja konserttijärjestäjää, manageria, agenttia sekä levy-yhtiöiden, proootiotoimistojen ja median edustajaa. Joka vuosi festivaaleilla järjestetään myös maakohtaisia vastaanottoja, tämän vuoden erikoisuuksiin kuuluivat Baltian maat Viro, Latvia ja Liettua sekä lisäksi Tšekki ja Slovakia, Serbia, Kroatia, Unkari ja Itävälta.
MENT-alusta myös tukee slovenialaisia esiintyjiä ja edistää heidän tunnettavuutta ulkomailla osana INES-verkostoa (The Innovation Network of European Showcases), johon kuuluu 18 eurooppalaista festivaalia, muiden muassa suomalaisille tunnetumpi Tallinn Music Week. Yhteistyössä SIGIC:in (Slovenian Music Information Centre) kanssa MENT on järjestänyt musiikkialaa koskevia luentoja ja työpajoja vuodesta 2014 lähtien. Tänä vuonna festivaali valitsi yleisöehdotusten perusteella ensimmäistä kertaa 10 “uutta kasvoa”, eli alle 30-vuotiasta musiikkialan ammattilaista entisen Jugoslavian alueelta. Valitut uudet kasvot tulevat saamaan pääsylippuja paikallisiin alan konferensseihin ja festivaaleille ja heille maksetaan matkoja ja osallistumisia ulkomaisiin konferensseihin. Tällä tavoin MENT pyrkii osaltaan edistämään musiikkialan kehitystä alueella.
MENT on erinomaisesti järjestetty festivaali, jossa kaikki toimii saumattomasti, vaikka liikkuvia osia onkin paljon. Ohjelma pysyy aikataulussa, tapahtumapaikat on helppo löytää ja siirtymät niiden välillä on myös tehty mahdollisimman helpoksi – festivaalin ajan kaupungin julkiset linja-autot ovat ilmaisia festivaalirannekkeen haltijoille. MENT-sovelluksen avulla kaikki infot ovat aina käden ulottuvilla.
PÄIVÄ 1
Tämänvuotinen MENT lähti käyntiin keskiviikkona Baltian alueen musiikin esittelyllä. Festivaalin pääsi avaamaan virolainen neo-folk-duo Puuluup, jonka kaikki kappaleet kuuluivat kertovan puista. Parivaljakon laulua ja spoken wordia säestävät virolaiset perinnesoittimet, 4-kieliset jouhikot. Surrealismia ja modernia kansanperinnettä sekoitteleva kaksikko otti hienosti haltuun festivaalin avausbändin vastuun opettamalla festariyleisölle virolaisia kansantansseja ja kertomalla vitsejä.
Muita avauspäivän esiintyjiä olivat latvialainen indie-rock-ryhmä Nesen sekä slovenialainen kokeellista, futuristista jazzia rumpujen ja saksofonin voimin soittava Etceteral, jonka huikea audiovisuaalinen show oli kertakaikkiaan hypnoottinen kokemus.
Suuri yleisö oli tietysti saapunut katsomaan glamoröösiä ranskalaista La Femmeä, jonka energinen show ei varmasti jättänyt ketään kylmäksi. Bändin psykedeelisen popin ja punkin hybridi ja instrumenttien kavalkadi sai yleisön huutamaan lisää.
Illan ehdottomiksi kohokohdiksi nousivat kuitenkin Kino Šiškan pienemmällä Komuna-lavalla hikiset lattaribileet järkännyt liettualainen neo-cumbiabändi Planeta Polar sekä latvialainen taiderock-yhtye Perestroika. Ensiksimainittu todella polarisoi koko konserttipaikan leikkisyydellään reteästi navat paljaina. Tässä ihanassa sekamelskassa Latinalaisen Amerikan rytmit fuusioituivat iloisesti europoppiin ja kaikenkielisiin lyriikohin. Perestroika puolestaan uudelleenrakensi kaikki rock-musiikin konseptit: biiseissä saattoi kuulla kaikuja Nirvanasta, Smithsistä, Prodigystä, Doorsista, David Bowiesta ja Queenistä, mutta silti 5-henkinen bändi, joka koostui harvinaisen sekalaisesta joukosta nuoria muusikoita, onnistui kuulostamaan alusta loppuun originellilta ja samaan hengenvetoon poikkeuksellisen neuvostoliittolaiselta.
Planeta Polar. Kuva: Linda Söderholm
PÄIVÄ 2
Torstaina alkoi MENTin yli 40 eri tapahtumasta koostunut konferenssi, jossa kuultiin haastatteluja, paneelikeskusteluja, järjestettiin eri maiden vastaanottoja, musiikin kuuntelusessioita ja työpajoja sekä solmittiin uusia suhteita. Sisällöissä oli paljon nouseville muusikoille hyödyllisiä teemoja, esimerkiksi erilaisia lähestymistapoja sosiaalisen median käyttöön artistin promootiossa. Lähinnä artisteille suunnatuissa työpajoissa esimerkiksi pitchattiin mainosmusiikkia sekä kokeiltiin 3D-printattuja instrumentteja, joiden avulla tulkittiin animoituja sävellyksiä, jotka esittävät nuottien sijaan kuvia ja muotoja.
Frans Vasilic. Kuva: Linda Söderholm
Torstain musiikkikattauksen avasi joitakin vuosia sitten Tiktokista löytynyt kroatialainen, englanniksi laulava indiemusiikin ilmiö Fran Vasilić. Herrasmies on nuoresta iästään huolimatta kieltämättä varsin valmis artisti. Laulaja-lauluntekijän vahva ja persoonallinen ääni on omiaan tulkitsemaan nuoren miehen sydänsuruja. Vastaanottavainen yleisö hytkyi autenttisen esityksen ja indiepop-, rock- ja kasarijugosoundien tahtiin hymy korvissa. Todella hyvän mielen musiikkia torstain aloitukseksi.
Seuraavaksi estradille nousi nuori, nigerialaisjuuret omaava itävaltalaiskyky ja indierock-ihme Uche Yara, jonka lavaenergia haki vertaistaan. 20-vuotiaan multi-instrumentalistin sähkökitarointi, pogoaminen, joraaminen ja rokkistarailu takasivat hengästyttävän konsertin, jota tahdittivat rauhallisemmat r’n’b- ja pop-kappaleet. Tässäpä esiintyjä ja biisinkirjoittaja, jota kannattaa pitää silmällä. Lavalla nuori nainen lupaili debyyttiään täksi kesäksi.
Katedraalin seuraava akti oli kokeellista hiphopia ja post-punkia soittava brittiläinen Wu-Lu, jonka mielenosoitusmusiikkia säesti livebändi. Keikka alkoi rauhallisemmilla instrumentaalikappaleilla ja dubeilla, joiden jälkeen alettiin pikkuhiljaa nostaa tempoja industrialin ja noisen kautta artistin punkkiräppigenreen.
Torstain muita esiintyjiä Kino Šiškan lauteilla olivat makedonialainen poppia ja neo-soulia tekevä nuori Dina Jashari bändeineen, serbialainen “kapitalistista bluesia” laulava pop/triphop/dancehall-taiteilija Bojana Vunturišević sekä kroatialainen indietronica-artisti Bad Daughter.
Tässä vaiheessa toimittaja kuitenkin vaihtoi lokaatioita Dijaški Dom Taboriin, jonka salissa esitettiin astetta rauhallisempia konsertteja. Tilassa esiintyi kaksi slovenialaiskokoonpanoa, joiden konsertit olivat festivaalin parhaita. Kirkkolaivaa muistuttavassa istumakatsomossa olikin suorastaan hengellinen tunnelma, kun lavalle nousi X.U.L., slovenialaisen Gašper Selkon projekti, joka yhdistelee ennakkoluulottomasti klassista musiikkia modernimpiin genreihin. Mies itse soittaa trumpettia, flyygeliä ja syntetisaattoria sekä luuppaa ambient- ja electronica-taustoja kannettavalta tietokoneelta, hänen seurassaan musisoivat kolme jousisoittajaa sekä naisvokalisti ja tällä kertaa myös miespuolinen lausuja. Ambientista elokuvallisiin dimensioihin ja triphopiin ulottunut konsertti vei kuulijan matkalle sydäntäraastavan herkistä hetkistä aina lopun synkkään, mutta lohdulliseen apokalypsiin.
Toinen torstain parantavan musiikin konserteista kuultiin myöskin paikallisen ryhmän, Birds of Unknown -trion toimesta. Kuten yhtyeen nimestä voi päätellä, se ei halua rajoittaa itseään genren suhteen, vaan korostaa musiikillisen luomisen vapautta. Heidän päämääränsä on löytää oma äänensä. Kolmikko (laulu, saksofoni, basso) onkin tunnettu uniikista ilmaisustaan ja persoonallisista sävellyksistään, joissa on kuultavissa kaikuja jazzista, etnosta ja soulista. Livekonsertissa korostuivat erityisesti solisti Patricija Škofin vokaalitaide, herkkä tulkinta sekä harvinaislaatuiset kyvyt laulajana, mutta näistä superlahjakkaista muusikoista kukaan ei varsinaisesti jää taka-alalle.
Birds of Unknown. Kuva: Linda Söderholm.
Seuraavaksi oli aika siirtyä Metelkovaan seuraamaan Italian Flying Lotukseksikin kutsutun jazz-kokoonpano DayKodan esitystä. Suureksi harmiksi tämä keikka oli sijoitettu Channel Zeroon, joka oli aivan liian pieni paikka konserttiin halunneelle yleisömäärälle, eikä tilan äänentoisto varsinaisesti hemmotellut bändiä taikka kuulijaa, jotenka tämän downtempo/nu jazz -ihmeen ihannointi jäi kohdaltani suosiolla toiseen kertaan. Sen sijaan satuin toiselle kertakaikkisen erinomaiselle keikalle Klub Gromkassa, jossa esiintyi liettualainen lemmenlaiva-duo Superkoloritas. Sympaattinen kaksikko tekee ihanaa hyvänmielen tanssimusaa Itämereltä Havaijitvistillä – trooppisin rytmein säestettyä surffimusaa, jossa retrosoundit kohtavaat tulevaisuuden. Beach pop -viboihin sekoittuvat liettuankieliset lyriikat ja neuvostonostalgia saavat äkkiä hymyn huulille. Ja jos ei se vielä riitä, niin parivaljakon suloisen tökeröt koreografiat saavat takuuvarmasti viimeisenkin skeptikon sympatiat. Jos tämä esitys ei vie ajatuksiasi kesään, rannalle ja aurinkoon, niin sitten ei mikään!
Torstain line-upissa esiintyivät myös paikalliset kokeelliset Young Researchers VI. – Luka Matić _ Prenoma, GMB+jesusonecstasy: Nexus AV ja DUF feat. VJ5237, indiepoppari boebeck (HU), kokeellinen jazz duo Ranjevš & Óbasz (CZ/SK), indierokkarit Global Charming (NL), kokeellinen säveltäjä, tuottaja ja vokalisti Katarina Gryvul (UA), elektroninen Sam Handwich (SK), poppiduo Aze (AT), noise rock-ryhmät Svojat (SI) ja Zahir (EE), avant-poptähti Elizabete Balčus (LV), Balkan-henkinen post-punkyhtye Lelee (SI) ja post-punkyhtye Unschooling (FR), post-industrial-kokoonpano Plié (LT), elektropoppikaksikko Bel Tempo (LV), nu-jazz orkesteri O. (UK), vaihtoehtorock-yhtye proto tip (RS) sekä psykedeelinen Óperentzia (HU).
PÄIVÄ 3
Perjantain keikat alkoivat jälleen vasta seitsemältä illalla, päivä sen sijaan oli taasen täynnä konferenssisisältöjä. Osallistuin erääseen nerokkaaseen paneelikeskusteluun, nimittäin pienen slovenialaisen elektronisen musiikin festivaali Butikin järjestäjien haastatteluun, jonka aikana he kertoivat asiaansa perin pohjin perehtyneen ja osaavan moderaattorin ohjaamana, kuinka järjestää elektronisen musiikin festivaali käytännössä nollasta. Butikin perustajat ja kuraattorit jakoivat todella arvokkaita neuvoja artistivalintoihin, budjettiin, markkinointiin, käytännön järjestelyihin ja jopa festivaalin aikatauluihin liittyen.
MENTin viimeisenä päivänä oli aika alkaa tehdä todella tiukkoja valintoja konserttien suhteen, sillä päällekkäisyyksiä oli paljon. Aloitin Cukrarnasta, jossa esiintyi ensimmäisenä tunnelmallista modernia klassista musiikkia ja pelimusiikkia sekä äänimaisemia soittava tsekkiläisen Tomáš Dvořákin Floex Ensemble. Hefe oli kerännyt festivaaliesitystä varten erityiskokoonpanon paikallisia muusikoita sekä lokaalin kapellimestarin. Majesteettinen kokoonpano sopi erinomaisesti nykytaiteen museon korkeaan aulaan ja ryhmän kauniit ja tunnelmalliset soinnut täyttivät pian koko museon. Kahvilan puolella esiintyi slovenialainen Miha Gantar Trio, joka veivaa kokeellista free ja avant-jazzia. Jälleen konserttipaikka sopi bändille oivallisesti, museon kahvila oli kuin savuinen jazz-klubi konsanaan.
Seuraavassa kohteessa, vanhassa sähkölaitoksessa konsertoi naistrio 3:rma. Kolme naista ja kitara (välillä sähköinen, välillä akustinen) ja englanniksi lauletut kappaleet toivat vahvasti mieleen Joni Mitchellin. Folkia ja poppia sekoitteleva musiikki yhdistyi vahvaan tulkintaan elämän tosiasioista ja makaabereihin tarinoihin arjesta.
Festivaalien oudoimman esityksen titteli menee ehdottomasti tsekkiläiselle NIVVAlle, audiovisuaaliselle performanssille, jonka pääosassa oli digitaalinen avatar. Katsojana ja kuulijana tässä esityksessä oli todella hankala ymmärtää, mitä oikein tapahtuu ja tapahtuuko se reaaliaikaisesti vai etukäteen ohjelmoidusti. Naisvokalisti tuntui laulavan kokeellista popia synkassa tietokoneanimoidun retrofutuurivisuissa seikkailevan hahmon kanssa, mutta kaikesta päätellen screenillä seikkaileva tyttö olikin kuvitteellinen ja klubin pimeässä nurkassa nappeja paineleva(t) henkilö(t) kontrolloivat esitystä. Kertakaikkiaan hämmentävä, joskin silmiäavaava kokemus.
Gala Halan Liveurope-lavalla esiintynyt berliiniläinen Zouj tuli sisään vauhdilla ja liikutti yleisöä keikan alusta loppuun moshpitiä myöten. Tanssittavaa modernia elektronista popmusiikkia esittävä bändi veti hurjan energisen show’n, jonka kruunasivat Zoujin soolo-osuudet sekä tietysti homegirl räppäri-Sahareyan verset.
Zouj. Kuva: Linda Söderholm
Keskustan trendibaari Zoricassa esiintynyt ihana serbialainen Dzipsee sulatti varmasti kaikkien sydämet. LGBTQ+- sekä mustalaisvähemmistöön kuuluva nuori Dzipsee ja hänen vähän varttuneempi dj:insä esittävät vaihtoehto-r’n’b:tä ja -poppia. Musiikki perustuu todella tarttuvaan tuotantoon ja vasaroiviin biitteihin, joiden päälle herkkä, mutta vahva ja karismaattinen artisti laulaa. Ja vaikkei Dzipsee ollutkaan aina ihan sataprosenttisesti vireessä, niin konsertti oli maksimaalisen viihdyttävä. Toivon hartaasti Dzipseestä Serbian uutta Euroviisuedustajaa.
Perjantain muut esiintyjät olivat: kokeellista elektronista musiikkia esittävä Luka Prinčič (SI), Ninja Tunelle sainattu electro clash -trio PVA (UK), krautrock-yhtye Moveknowledgement (SI), ambient-akti iamyank (HU), post-folk laulaja Jausmė, (LT), kokeellinen folk-ryhmä Kačis (SI), pop-lupaus Astrid- (SI), etno-jazz kokoonpano Gugutke (SI), noise-taiteilijat Max Wainwright (SE) ja Tittingur (SK), hyperpop-artisti Kenji Araki (AT), rock-yhtye morvern (SI), hardcore-yhtye ### (HR), lo-fi ryhmä LAZZARETTO (IT), Shoegaze-yhtye Just Mustard (IE), elektronista poppia esittävä manna (EE), hip-hop duo litl itali (HR), post-punk ryhmät Lufthansa (MK) ja The Psychotic Monks (FR), tribaaliteknotuottaja ja -dj Alleged Witches (SI), audiovisuaalinen teknoakti Stagnat (SI) sekä dj:t DLKTek & DJ Lednicka (CZ), DVS (SI) ja Toss (CZ).
Festivaalin päätösbileet olivat K4-klubilla, jossa soitti laaja kattaus dj:itä. Ensimmäisenä paikallinen Raketa, josta on muutamassa vuodessa kehittynyt todella lahjakas breakbeat-, jungle-, ghettotech- ja grime-dj sekä -tuottaja. Seuraavaksi vuorossa olivat italialaisen elektronisen musiikin suuri nimi Capibara hypnotisoivine visuaaleinen, slovenialainen nu-disko-duo RotorMotor sekä tekno dj:t itävaltalainen Toupaz ja unkarilainen Lau. Festivaalin päätösesiintyjä oli nykyisin Wienissä asustava Ljubljanan oma dj Moska, joka tanssitti 2,5 tunnin bass- ftwrk- ja breakbeat-setillään festivaalikansaa kuuteen asti aamulla.
Teksti ja kuvat: Linda Söderholm