Bändien jäsenten erot toimivat kuin parisuhteissa. Vaikka kuinka yrittäisi, ei voi olla vertailematta, kenellä menee erkaantumisen jälkeen paremmin. Delainin ja ex-laulajansa Charlotte Wesselsin kohdalla vastaus on selvä.
Dance with the Devil on jättimäinen ep, joka ei jätä käteen juuri mitään. Mukana on 15, ja japanilaisella versiolla peräti 16 raitaa. Lähes 70 minuutin kokonaisuudessa on kaksi uutta kappaletta, uusia versioita vanhoista ja kahmalokaupalla laadultaan laidasta laitaan meneviä livetallenteita.
Martijn Westerholt pitää kiinni visiostaan, mutta laulaja Diana Leahin tultua mukaan voi huomata, että Delain oli parhaimmillaan monen tekijän summa. Nimikkokappale ja The Reaping ovat moneen kertaan kuultua sinfonista metallia, josta uupuu se särmä ja karisma, jota yhtyeellä oli joskus vaikka muille jakaa.
Päivitysversiokappale Sleepwalkers Dream ja varsinkin livetallenteet vain alleviivaavat edellä mainittua ajatusta. En voikaan kuin palata ihmettelemään, miten Charlotte Wessels on tehnyt Delainistä lähdettyään jo kolme hyvää ja persoonallista albumia, kun taas Delain polkee paikallaan persoonattomuudessa.
