Arvio: Evan Dandolta löytyy sittenkin vielä sanottavaa – The Lemonheadsin Love Chant saa pään nyökyttelemään

Kivan rupisesti ja kämäisillä soundeilla tehty rocklevy tuntuu tänä päivänä jopa tuoreelta kuunte­lukokemukselta.
Arvio julkaistu Soundissa 9/2025.
Kirjoittanut: Tomi Nordlund.

Arvio

The Lemonheads
Love Chant
Fire

The Lemonheadsin tarina vaikutti jo olevan puitu ja paketoitu. Viimeksi Evan Dandon ysärikulttisuosikki on julkaissut coverlevyt vuosina 2009 ja 2019. Ne olivat puolivillaisuudessaan haukotuttavia. Edellisestä uutta omaa materiaalia sisältäneestä Lemonheads-levystä on puolestaan 19 vuotta.

Onkin ilahduttavaa, että Dandol­ta löytyy sittenkin vielä sanottavaa. Päihdeongelmista pitkään kärsi­neellä artistilla näyttäisi muutenkin menevän taas paremmin.

Brasiliaan asettunut 58-vuotias tähti tekee asiat juuri niin kuin par­haiten osaa. Hän sotkee entisaiko­jen slacker-meininkiä kivoihin pop punk -ralleihin ja saa pään nyökyt­telemään lähes koko albumin ajan.

Kivan rupisesti ja kämäisillä soundeilla tehty rocklevy tuntuu tänä päivänä jopa tuoreelta kuunte­lukokemukselta. Dandon indiemen­neisyys välähtelee nuottien väleis­sä, ja miehen vuoden 2025 olemus tarjoilee sympaattisen nukkavierun tuulahduksen menneestä.

Biiseistä etenkin singlejulkaisut Deep End ja In the Margins rullaavat vastustamattomasti. Wild Thing nappaa The Troggsin 1960-lukulai­sen rockklassikon sointukierron, jonka päälle Dando heittää omiaan yllättävänkin näppärin tuloksin. Ihanasti huojuva Togetherness Is All I’m After puolestaan osoittaa, että rosoinen folktunnelmointikin on yhä hanskassa.