Hausjärveläinen Havukruunu esittää pakanametallia melodisen mustan metallin keinoin. Musiikissa kohtaavat raaka suomenkielinen black metal, väkevätunnelmaiset melodiat ja mennyttä maailmaa huokuva eeppisyys.
Yhtyeen neljäs albumi Tavastland kertoo hämäläisten kapinasta kirkkoa vastaan vuonna 1237. Niin musiikillinen kuin temaattinen sielunsukulaisuus Moonsorrow’n kanssa on ilmeinen.
Eeppiset mutta pituuksiltaan maltilliset kappaleet ovat polveilevia ja sisältävät rauhallisempia folkhenkisiä osuuksia, joissa kaikuu metsien ja vuosisataisten perinnetarinoiden henki. Raivoa pärskyvä bläkkisvyörytys ja soinnukkaammat osuudet soivat esimerkillisessä tasapainossa.
Bändin sooloprojektinaan aikoinaan aloittaneen Stefan tulkinta vaihtelee raivokkaasta karjunnasta syvällisen melankolisiin laululinjoihin. Niitä tukevat toisinaan koko bändin jykevät mullikuorot, jotka tuovat musiikkiin jylhää syvyyttä ja dynamiikkaa. Havukruunu maistuu pihkalta ja sydänvereltä.
Tavastlandin biisit eivät ole vain tarinoita, vaan matkoja ajassa ja tunteessa. Ne rakentavat sillan muinaisen maailman ja luonnosta vieraantuneen nykyihmisen välille.