Särmikästä teknistä thrash metalia toimittava hollantilaiskolmikko on toisella täyspitkällään entistä ilkeämpi ja samalla virtaviivaisempi. Mustan metallin lailla suriseva, hektisesti piiskaava mutta koukeroinen death thrash saa tällä kierroksella lisäarvoa entistä musikaalisemmista melodioista. Ne tarraavat korvaan kuin iskukoukku hauen leukapieleen.
Kitaristi-laulaja Laurens Houvastin luolamiesmäinen ähinä ja murahtelu ei varsinaisesti lisää kappaleiden tarttuvuutta, mutta kitaroiden ja syntikoiden puolella Celestial Deathin synkkäsävyinen ja rytmisesti armotta ruoskiva science fiction -metalli on messevää kuultavaa. Äänimaailma on päällekäyvä ja lähes elokuvallisen suurieleinen, mutta samalla täynnä koukuttavia yksityiskohtia, jotka palkitsevat keskittyneen kuuntelijan.
Teknisen äärimetallin tyylin mukaisesti kappaleista ei jää pinnallisella kuuntelulla mieleen paljoakaan, vaan niiden sisäistäminen vaatii intensiivistä uppoutumista. Soitannollisen taituruuden sekä biisien äärimmäisyyden ja nyanssirikkauden välinen tasapaino kuitenkin ihastuttaa ja pitää genren ystävät tarkkaavaisina kuuntelukerrasta toiseen.