Vuodesta 2007 omintakeista industrial metalia louhinut Lord of the Lost palaa tummasävyisille juurilleen Opvs Noir -albumitrilogian käynnistävällä ensiosalla. Kunnianhimoinen projekti käsittää 33 kappaletta, joista esitellään nyt ensimmäiset 11.
Lukuisilla vierailijoilla (esimerkiksi Within Temptation ja Feuerschwanz) terästetty albumi ei ole läheskään niin helppoa pureskeltavaa kuin edellinen täyspitkä Blood & Glitter (2022), joka tarjosi melkoista poppi-ilottelua ja hittiä hitin perään.
Muutos edelliseen on melkoinen, ja Opvs Noir vaatii kuulijalta huomattavasti enemmän. Se ei tarkoita, ettei tälläkin levyllä olisi koukuttavia melodioita ja kertosäkeitä, hienoista sävellyksistä puhumattakaan. Albumi herättää monipuolisempiakin tunteita, kun siihen paneutuu.
Syvissä vesissä kahlailusta noustaan pinnalle vain hetkittäin, ja sinkkulohkaisu My Sanctuary onkin ainoita biisejä, joissa on edes hitusen optimistinen vire. Kokonaisuus on yhtenäinen ja tyylikäs, ja etenkin ryhmän vanhaa tuotantoa arvostaville se toimii varmasti. Sunnuntaikuuntelijalle levy on kuitenkin turhan haastava ja vaatii enemmän aikaa kuin sille ehkä jaksaa antaa.
