Alien Weaponry sekoittelee nu-metalia ja vähän modernimpaa raskasta ilmaisua siirappisiin popkertosäkeisiin kuin Five Finger Death Punch ikään. Omaa väriään tuovat uusiseelantilaiset vaikutteet ja paikoin käytetty maorin kieli. Näihin elementteihin on kuitenkin otettu niin selvästi mallia Sepulturan Rootsista (1996) ja Soulflysta, että nekin päätyvät aika geneerisiksi.
Levyn ehdottomasti parasta antia ovat sen soundit. Lamb of Godista ja Gojirasta tutun Josh Wilburin tuottaman levyn selkeä äänimaailma päästää bändin groove metal -riffit ja takovat rummut oikeuksiinsa. Lamb of Godin Randy Blythen vierailu levyn pirteimmällä biisillä Taniwhalla kuitenkin alleviivaa, miten kaukana Alien Weaponryn materiaali on isommista nimistä.
Bändin kompastuskiveksi muodostuvat sävellykset. Yhtyeen pitäisi päästää irti pakkomielteestään ympätä jokaiseen biisiin iso kertosäe, varsinkin kun se on aina pitkälti sama. Myös bändin riffit ovat aivan liian standardinomaisia. Uusiseelantilaisilla ei ole tarjota oikein mitään uutta tai omaa.