Viime kesän Iisalmi Jazz Festivalin pääesiintyjänä soittanut Robben Ford on lyöttäytynyt niin ikään Miles Davisin yhtyeessä kasarilla vaikuttaneen saksofonisti Bill Evansin kanssa jälleen yhteen. Tuloksena on erinomaista ja oivaltavaa fuusiota.
Levyn ilmaisu on varsin selkeää kuultavaa myös jazziin sen syvemmin perehtymättömille. Halutut sävyt tuodaan esiin selkeästi, ja kappaleissa on tunnistettavat rakenteet. Ford naulaa turnaroundien dominantit leimalliseen tapaansa maukkailla alt-fraaseilla. Ford ja Evans sopivat soittajina yhteen loistavasti. Varsin hyvin yhteissoittoa ilmentävät vuorottelevat soolot ja unisono-linjat Passaicissa.
Komppikitaristina Fordilta löytyy tyylitajua, joka pääsee levyllä oikeuksiinsa etenkin kappaleissa, joissa Evans sooloilee enemmän. Common Ground on levyn ainoa kappale, jossa kuullaan laulua. Nimikkobiisissä Max Mutzke laulaa kliseettömästi soulista ja jazzista maukkaasti lainaillen.
Muun muassa Steely Danin ja John Mayerin riveistä tutun Keith Carlockin rumputyöskentely on erinomaista läpi levyn. Rock-, proge-, blues- ja funk-vaikutteita sekoitellaan jazziin maukkaasti eikä levyllä ole tylsää hetkeä. Jo 70 ikävuoteen ehtinyt Robben Ford osaa joka kerta kutitella fuusiohermoja juuri oikein.
