Arvio: Sunniva vyöryy päälle murskaavalla voimalla

Musiikissa on kuitenkin sen verran melodisuutta ja ajatusta, että louhimisesta syntyy muutakin kuin muodottomia möyk­kyjä.
Arvio julkaistu Soundissa 8/2025.
Kirjoittanut: Vesa Siltanen.

Arvio

Sunniva
Hypostasis
Svart

Sunniva on Turussa vuonna 2016 perustettu sludge metalin, death doomin ja post-me­talin sulatusuuni. Orkesteri on kypsytellyt soundiaan muutaman singlejulkaisun ja ep:n verran, ja nyt maailmaan on saateltu esikoispit­käsoitto.

Levyn tiedotteessa mainitaan Neurosis, Amenra ja Dark Buddha Rising. Kolmikko antaakin hyvää osviittaa, mitä Sunniva tarjoaa: synkkää äänimassaa, joka vyöryy päälle murskaavalla voimalla.

Säröissä ei säästellä, ja massiivi­sen painavia riffejä toistetaan hyp­noottisuuteen asti. Musiikissa on kuitenkin sen verran melodisuutta ja ajatusta, että louhimisesta syntyy muutakin kuin muodottomia möyk­kyjä. Säröpedaalia käytetään välillä pois päältä, joten dynaamista vaih­teluakin löytyy – ahdistavuudesta ja uhkaavuudesta tinkimättä.

Debyytin pitkä kypsyttely näkyy ja kuuluu. Soitannollinen ote on varmaa mutta sopivan rouheaa ja orgaaniselta kuulostavaa. Sama pä­tee soundimaailmaan, joka päässee kunnolla oikeuksiinsa vasta keikoil­la, fyysisesti koettuna.

Valittu tyylilaji on kuitenkin haastava, eikä Sunniva onnistu vielä tempaisemaan syviin syöve­reihinsä aivan täysillä. Kovin kauas ei silti jäädä.