Timo Kämäräinen tunnetaan kenties parhaiten Olavi Uusivirran yhtyeestä, mutta taidokas kitaristi ja tuottaja taipuu moneen. Tuorein todistus tästä on D.O.P.A.-yhtye, jonka muodostavat paremmin jazz-piireissä tunnetut pianisti Alexi Tuomarila ja rumpali Tuomas Timonen Kämäräisen kanssa.
D.O.P.A.:n debyytillä Vivid Dreamsilla vaikutteiden kirjo on laaja ja yhteentörmäykset ilahduttavia: hetkittäin lennokkaasti etenevä D.O.P.A.:n instrumentaalinen fuusiojazz tuo mieleen 2000-luvun alkuvuosien Gran Turismo -autopelien soundtrackit, joilla kaahattiin muun muassa Joe Satrianin kitaroinnin tahtiin.
Guiltilla puolestaan nostalgisen jazz-klubin tunnelma kohtaa Mort Garsonin Plantasia-kulttiklassikkoa (1976) muistuttavan Moog-taituruuden. Levyn puolivälin jälkeen Herbie Hancock -henkinen Robin Childhood yllättää, kun muuten instrumentaalien täyttämällä albumilla laulu muistuttaa pitämään kiinni lapsuuden vilpittömyydestä.
D.O.P.A.:n musiikista huokuu tekemisen ilo ja tekijöidensä halu kokeilla genrerajoista välittämättä. Soittajien tekninen taituruus kuuluu vaivattomuutena, mutta musiikin ehdoilla. Lopputuloksena on levy, joka on kunnianhimoinen, viihdyttävä ja helposti lähestyttävä.
Arvio: Timo Kämäräinen tunnetaan Olavi Uusivirran kitaristina, mutta D.O.P.A. todistaa, että miehestä on moneen
Arvio julkaistu Soundissa 8/2024.
Kirjoittanut: Mirko Siikaluoma.
Arvio
D.O.P.A.
Vivid Dreams
Soit Se Silti
Vivid Dreams
Soit Se Silti