Von Konow’ta voi luonnehtia indie- tai vaihtoehtopopyhtyeeksi. Bändin kuudes albumi Someday sisältää mukavaa poprockia, jolle jousisoittimet antavat viimeisen silauksen. Hyvä esimerkki tästä on Again, jossa sellosäestys tekee muuten tasapaksusta kappaleesta nätin kokonaisuuden. Radio Silence -kappaleeseen upeat viuluosuudet tuovat puolestaan arvoa arvaamatonta.
Levyn tarinoissa tarkkaillaan ympäristön rikkautta, ihmisten kanssakäymistä ja arjen pieniä yksityiskohtia. Sanasto kulkee aurinkoisista varhaisaamuista harmaisiin lähiöihin. Kappaleet ovat rauhallisia mutteivät melankolisia. Kertojan asenne on positiivinen ja silti realistinen, kuten Raindrops sen muotoilee: ”We never get old, we never get high, we never get low”.
Marko von Konow’n tyyli ja ääni muistuttavat brittilegenda Morrisseysta, tuskin sattumalta ja mikä jottei. Radikaali ero tulee siitä, että von Konow’n äidinkieli ei ole esikuvan tavoin englanti, ja se kuuluu. Erilaiset aksentit ovat sinänsä rikkaus, mutta nyt laulajan vahva suomiote särähtää korvaan liikaakin. Miltäköhän suomenkielinen albumi kuulostaisi?