Moni varmaan odotti uutta albumia kovassa iskussa olevilta JätkäJätkiltä, mutta Asa lähestyykin meitä mixteippeihinsä viittaavalla Foetida-”sukunimellä” ja hämmentävästi Guns’n’Rosesille vinkkaavalla otsikolla. Tässä soololevyssä on kollektiivinen jätkäjätkämäinen ote, vaikka toki erojakin löytyy.
Työryhmä herättää mielenkiintoa. Tuotantopallilla istuvat Polarsoul, Arwi Lind ja DJPP etunenässä. Epätodennäköisempiä tuottajia ovat laulaja-lauluntekijä Sami Kukka, kitaristi-basisti Tero Holopainen, kosketinsoittaja Pekka Gröhn sekä kitaristi Arttu Tolonen ja rumpali Mamba Assefa. Kaikki he soittavatkin levyllä.
Ote on sekä hiphopimpi kuin JätkäJätkillä että toisaalta rokahtavampi, vaikka etnisiäkin elementtejä pullahtelee usein esiin. Aluksi meno tuntui kulkevan ehkä vähän liikaa yhdellä raiteella. Enemmällä kuuntelulla varsin rikkaiden, oikeilla instrumenteilla tehtyjen taustojen yksityiskohdat alkavat hahmottua. Runsain värein maalaileva lyriikka nappasi heti päivitetyllä kalevalais-shamanismillaan, jossa ihmisen ajattoman problematiikan ohella polttopisteessä ovat rauhanlietsonta ja spirituaalinen ”ihminen on vain osa luontoa” -filosofia. Ei valmiiksi pureskeltua, mutta tervejärkistä tilitystä.
Tasavahvasti kiehtovasta paketista erottuvat hiukkasen rokahtavat Pirunpihka ja Säteet & säkeet sekä jylhästi reggaemainen Harhat.