Toisen albuminsa julkaissut Brooklynin Forest Fire on niitä outoja lintuja, joiden vaikutteita ei niin vain hahmota. Ne tulevat laajalta alueelta, näennäisen sattumanvaraisesti. Laulut tehnyt, akustista rämpyttävä Mark Thresher laulaa laiskasti, välillä kuin Pirkkojen Espe Haverisen Amerikan serkku, toisinaan kuin Marc Bolanin äänellä 1970-luvun Stones-balladeja tulkitseva Mick Jagger. Maailman väsyttämässä äänessä on kiehtovaa henkistä voimaa.
Nathan Dellfs taas haltsaa neilyoungmaisesti raa’an särökitaroinnin ja kirkkaamman tunnelmoinninkin aivan nappiin, poikkeuksellisen vähäeleisesti. Ambient-hengessä syntikoita kutitteleva tuottaja Adam Spittler lienee syypää siihen, että rytmit viittaavat yhtä paljon akustiseen americanaan kuin elektroniseen triphopiin. Basisti Natalie Stormanin naisääni tuo vielä oman lisänsä lievästi sanoen eklektiseen keittoon, jonka otteeseen jäin kuin huomaamatta.
Epämääräisen filosofisesti ja usein aika abstraktisti maailmaa tarkastelevat kappaleet ovat kuin puolihuolimattomia sketsejä, mutta eräänlaisesta välinpitämättömyydestä huolimatta niissä on rutkasti luonnetta. Muutamat, kuten haamumaisesti kaikuvan kitaran ja Thresherin uupuneesti vihaisen laulun minimaalisesti hahmottelema nimiraita, ovat todellisia killereitä.