IIRO RANTALA NEW TRIO: Elmo

Arvio julkaistu Soundissa 6-7/2008.
Kirjoittanut: Pauli Kallio.

Trio Töykeät kuului pitkään suomalaisen jazzin kanonisoituihin vientituotteisiin. Rantalan uusi kolmikko astuu takuuvarmasti samaan sapluunaan. Musiikin ikiaikaisia raja-aitoja koetellaan juuri sen verran, että seikkailullisuuden vaikutelma syntyy, mutta kenenkään perusturvallisuus ei vaarannu. On taitoa ja nokkeluutta, huumoria ja seurallista lupsakkuutta.

Arvio

IIRO RANTALA NEW TRIO
Elmo
Rockadillo

Trio Töykeät kuului pitkään suomalaisen jazzin kanonisoituihin vientituotteisiin. Rantalan uusi kolmikko astuu takuuvarmasti samaan sapluunaan. Musiikin ikiaikaisia raja-aitoja koetellaan juuri sen verran, että seikkailullisuuden vaikutelma syntyy, mutta kenenkään perusturvallisuus ei vaarannu. On taitoa ja nokkeluutta, huumoria ja seurallista lupsakkuutta.

Rantala puhuu kansitekstissä sujuvasti uuden etsimisestä ja riskien ottamisesta. Hän kertoo, kuinka nykyinen kokoonpano syntyi sattumien summana. Kuitenkin niin asetelma kuin lopputuloskin vaikuttavat viimeisen päälle laskelmoiduilta.

Rantala itse on jäljellä perinteisestä pianotriosta. Marzi Nymanin kitara tuo mukaan uusmuodikkaan hampaita vihlovan progesoundin. Beatboxia käsittelevä Felix Zenger ankkuroi yhtyeen kätevästi nykyiselle vuosituhannelle. Lainakappaleet ovat John Coltranea, Charlie Parkeria ja luonnollisesti Jimi Hendrixiä.

Näissä korvissa Elmo kuulostaa väkinäiseltä. Kuunnellessa tulee kiusaantunut olo.