JARMO SAARI: Solu

Jarmo Saari kertoi eräässä haastattelussa kuulevansa musiikkia vaikkapa liikennemelussa. Hän kuvaili kehitystä, joka on velkaa elektroniselle tallentamiselle ja modernille studiotekniikalle. Lehdistötiedotteessa mainitut inspiraation lähteet edustavat soitinnuksellaan konservatorion kasvateille vaihtoehtoista, mystistä tapaa lähestyä korpusta.

Solu-studioalbumi viittaa samannimisiin sooloihin, joissa Saari hyödyntää laajaa liikkuvuuttaan valamalla monikerroksisen äänikuvan. Levy on oma lukunsa, koska sen äänenlähde on sähkökitara, jonka signaalia jälkikäsitellään ja järjestetään raita kerrallaan rakennelmiksi, joista erottuu lukuisia yksilöllisiä rooleja. Pakotettu ääni henkii paitsi sähkökitaran ilmaisuvoimaa myös levyn toisen instrumentin, modernin studion potentiaalia. Kenties ratkaiseva ero Saaren ja hänen tulkitsemiensa muusikoiden välillä onkin se, että Saari ei näytä mieltävän sampleria instrumentiksi sinänsä.

Solu ei ole vain teknisesti vaan myös musiikillisesti avartava, rikkonainen kokemus. Vaikka projekti on kunnianhimoinen menetelmänsä vuoksi, se ei ole niinkään ennenkuulumaton todistuskappale äänenkäsittelystä tai kitaratekniikasta vaan rohkea synteesi ja rajanylitys.