90-luvulla alkunsa saanut turkulaistrio Sivulliset teki paluun kolme vuotta sitten. Nyt yhtye on ehtinyt toiseen albumiinsa, joka kantaa nimeä Luonnollisesti.
Kaikki mahdolliset ideat on pyritty jälleen toteuttamaan ja se todella kuuluu. Levy starttaa kovaäänisen lapsen jokeltelulla tehden olon jo intron aikana epämukavaksi. Jonkinasteinen ahdistavuus seuraa perässä kuin nälkiintynyt dobermanni.
Joukossa on kuitenkin muutamia paloja jotka miellyttävät. Kelpoinen viisu Musta aukko etenee progressiivisesti funkaten. Ekokriittinen rockabillypaahto Ihmeellinen luonto peilaa sanoituksissaan maapallon nyrjähtänyttä tilaa. Erilaiset rock-, pop-, punk- ja metallivaikutteet vaihtelevat levyllä tiuhaan tahtiin. Uppiniskaiset soitannolliset ryppäät toimivat hetkittäin. Muitakin positiivisia äänihavaintoja tulee eteen, kuten ajoittain varsin röyhkämäisesti saundaavat bassolinjat. Kaikkein suurimmat pisteet levyllä saa rehellisyys. Ja jos oikein kaivellaan, niin ripaus aitoa hauskuuttakin löytyy.
Yleistunnelma on silti puuduttavan yksitoikkoinen. Matka tuntuu olevan kesken ja sen suunta haussa. Räyhän ja popin liitto ei toimi, vaan lopputulos on väärällä tavalla sekava.