Myhäilyttävän yrmeästi ja jäntevästi kulkee syvän etelän boogieveturi varsinkin siihen nähden, että sanoitukset kyntävät alati jähmeämmin amerikkalaisten perusarvojen sarkaa. Skynyrd-kansakunnan ylpeästi ylistämään yksinkertaiseen elämänmuotoon kuuluu olennaisesti Jumalalla ja järeillä aseilla turvattu working man -etiikka. Nimibiisiksi soveltuisi moni muukin ohjelmanjulistus, kuten Simple Life, Southern Ways tai Skynyrd Nation. Punaniskapaatoksen paino asettuu onneksi niin kestävile musiikillisille tukijaloille, ettei sanoma romahda kuulijan niskaan, vaan kanavoituu vakaaseen poljentoon ja rankasti svengaavaan rock-gospeliin.
Selviytymisen taito ja täysimittainen kelpo boogien kirnuaminen on sitäkin kunnioitettavampaa, kun peräti kolme muusikkoa ehti edesmennä Vicious Cycle -levyn (2003) jälkeen. Entinen Outlaws-kitaristi Hughie Thomasson jätti jälkeensä hienon hittisiivun Still Unbroken. Billy Powell oli yhtyeen pitkäaikaisin kosketinsoittaja ja basisti Ean Evans paikkasi edellään mennyttä Leo Wilkesonia ennen noutajan visiittiä viime toukokuulla.
Vakuuttavan varmaotteinen Lynyrd-soundi on silti mitä ehein ja kulkevin. Mikä ei tapa koko bändiä, tekee sen ilmeisesti vain vahvemmaksi.