On aina hienoa, kun levyä kuunnellessa alkaa välillä spontaanisti naurattaa. Maskinenin uuden levyn parissa näin tapahtuu usein. Tämä on todella toimivaa elektroräppiä. Ja huumori on kohdillaan, kuten Digital Undergroundilla konsanaan.
Paperilla konsepti on yllättävän pelottava. Corollan takapenkille haisevaa biittiä, ruotsinkielistä räpäyttämistä, hiukan brassimausteita ja muuta trendiperseilyä, mutta jumalauta kun toimii. Muutama biisi erottuu tästäkin kavalkadista: Nr 1 ja sen outo tango-poljento, Gatan uppin totaalinen pöljyys, vastaansanomattomuus ja paras ruotsalaisten räpsitaatti sitten sen, kun kedollinen svennebanaaneja tanssi Hultsfredissa ja huusi ”Fuck you I won’t do what you tell me”, Flow Ballin todella huonoon saksofoniapproksimaatioon nojaava groove ja hieno laulusuoritus, Buffalo Bluesin pumppaus ja Kärlek vid sista ögonkastetin hieno fiilis, joka vie meidät till den nästä level… med pappas flygplan.
Taustat ovat älyttömän hienoja ja soundi on muhkea. Ei tule sitä rapakon takaa tuttua ähkyn tunnetta korvaan. Koko levy svengaa som en älg. Haljetkaa riemusta.