Hiphopista mikstuuroihinsa ainesosia lapioiva rytmimusiikki sikiää näinä päivinä mitä mielenkiintoisimpiin ja elinvoimaisimpiin suuntiin. Yhdysvalloissa Flying Lotus johtaa rönsyilevillä instrumenteillaan rytmi-innovoijien esiinmarssia, Brittein saarilla tuntuu syntyvän alati mitä villeimpiä genremutaatioita muun muassa hiphopin, dubstepin ja electron painiessa keskenään, ja kotimaassa Asa, Saurus ja lukuisat muut puskevat asioita eteenpäin. Syntyy itseään ja muita tekijöitä ruokkiva kehä.
Niinpä onkin liki hämmentävää kuunnella levyä, joka heti ensi kuuntelulla tuntuu näin muinaiselta, näkemykseltään näin löyhältä. Matisyahu sotkee Light-pitkäsoittoonsa niin reggaehenkistä, rentoa poljentoa kuin ajanmukaisempaa, Lontoon siivottomia kuvia uteliaasti mutta arasti tähyilevää grimemaustettakin. Tuloksena on taskulämmin hiphopvelli, jonka makua voi luonnehtia termeillä, jotka tällä kertaa muuttuvat kirosanoiksi: etno ja maailmanmusiikki. Tällaisen alustuksen jälkeen ei Matisyahun humaanista, rauhaisasta ja intelligentistä maailmankatsomuksestakaan voi nauttia.