NECRONAUT: Necronaut

Arvio julkaistu Soundissa 10/2009.
Kirjoittanut: Ville Pirinen.

Tässäpä tapaus, jota ei oikein voi ohittaakaan. Jos joku vanhan koulukunnan deathmetal-diggari nyt hihkaisee odottaneensa tätä innolla, voi kyse yhtä hyvin olla vilpittömästä ilahtuneisuudesta kuin pahemman luokan sarkasmistakin.

Arvio

NECRONAUT
Necronaut
Regain

Tässäpä tapaus, jota ei oikein voi ohittaakaan. Jos joku vanhan koulukunnan deathmetal-diggari nyt hihkaisee odottaneensa tätä innolla, voi kyse yhtä hyvin olla vilpittömästä ilahtuneisuudesta kuin pahemman luokan sarkasmistakin.

Dismemberistä vuonna 2007 eronnut Fred Estby jäi monien mieleen paitsi omintakeisesta, hieman hapuilevasta soittotyylistään, myös valtaosasta yhtyeen parhaita sävellyksiä. Necronaut-nimikkeellä rumpali kokeilee nyt soolouransa kantavuutta.

Necronautin idea kuulostaa terapeuttiselta. Levyllä on kymmenen kappaletta, joita kaikkia yhdistää tietty ”old-schoolius”, ja jotka kaikki on esitetty eri kokoonpanolla. Parilla raidalla ummehtunut deathmetal vaihtuu rehelliseen perusheviin, ja laulajia käydään läpi Autopsyn Chris Reifertistä Grand Maguksen JB:hen. Koska kappaleet eivät kuitenkaan ole keskimääräisesti kovin hyviä ja kun nimilistakin koostuu enemmän Estbyn kavereista kuin varsinaisista ”tähdistä”, kokonaisuudesta jää ensikuulemalta mieleen ainoastaan sen sekavuus.

20 vuotta sitten Necronaut olisi varmasti ollut kova juttu. Toisaalta silloin vastaaviin tempauksiin ei tarvinnut edes ryhtyä.