On hauska seurata, miten joskus zeitgeist-hurrikaanin sydämessä toiminut pikkulevy-yhtiö selviää loistonsa vuosista tasaisempaa elämää viettäväksi ja vakavaraisemmaksi firmaksi, levy-yhtiöksi jonka artisteista puhutaan pääasiassa itsenään, ei juuri sille yhtiölle levyttävinä, kulttuurisen tai alueellisen hengen ilmentyminä. Jotkut menevät isomman firman hoiteisiin muuttumaan vihanneksiksi, toiset käyvät läpi raastavan identiteetti- ja talouskriisin ja jatkavat omaa elämäänsä.
Warpin taloudellisesta tilasta en tiedä, mutta se on mielestäni päässyt pisteeseen, jossa yhtiön varjo ei lankea bändien ylle. Kuten esimerkiksi Sub Pop, se tuntuu löytävän kiinnostavia uusia artisteja, joilla on elinvoimainen ja henkinen kytkös yhtiön loiston vuosiin, sortumatta kopiointiin.
Pivot on hyvä esimerkki. Bändiin kuuluvat koneet, kitara ja rummut. Koneet ovat todella luonteva ja musikaalinen osa yhtälöä, eivät mikään “vappuefekti”. Bändi saa syntetisaattorisoundtrack- ja glitch-estetiikan rokkaamaan.
Tämä levy jätti tylsän ja negatiivisen vaikutelman parilla ensimmäisellä pyörityksellä, mutta sitkeällä kuuntelulla musiikin huikea nörttiys alkoi viehättää. Tämän olisi täytynyt toimia todella hyvin Yellow Magic Orchestran lämmittelykeikoilla. Levy on kyllä hiukan liian pitkä.