Kaikki americana-friikit tuntevat Pernice Brothersin, mutta moniko muistaa, että Joe Pernice pyöritti 1990-luvulla kolme albumia tehnyttä Scud Mountain Boysia.
Nyt 1997 lopahtanut folkrock-kvartetti palaa yllättäin kehiin uudella levyllä, joka on niin hyvä, että bändin taival jatkunee tulevaisuudessakin. Viritys on varsin pelkistetty: lähinnä akustista kitaraa, pianoa ja pedalsteeliä Pernicen ja hiukan nuorelta Johnny Cashilta kuulostavan Stephen Desaulniersin tasokkaiden melodioiden ympärillä. Basso ja rummut tulevat tueksi tarvittaessa. Leirinuotiohenkinen tunnelmointi asettuu Gram Parsonsin, Elvis Costellon ja American Beauty -kauden Grateful Deadin paaluttamalle alueelle, kuitenkin niin ettei ketään olla kopioimassa.
Materiaalista ei oikeastaan erotu mikään laulu, ellei sitten muita traditionaalisemmin folkahtava ja surumielisempi Orphan Girl. Levy on paremminkin sillä tavalla tasavahva, että olen yllättänyt itseni työntämästä Do You Love The Sunin soittimeeni aina, jos en välittömästi muuta keksi. Se siis toimii, vaikka ei pankkia räjäytäkään.