SURFEROSA: Shanghai My Heart

Norjalaisbändi on keksinyt itselleen harhaanjohtavan nimen. Pixiesin Surfer Rosa -albumia mukailevan otsikon takaa paljastuu kevyen trashinen ja suhteellisen yhdentekevä popyhtye. Shanghai My Heart soi parhaimmillaan kuin Wendy Jamesin muinainen Transvision Vamp ja muulloin kuin kirkuvatukkaisen Saffronin Republica, joten meno on mahdollisimman kaukana ainakin tilapäistä paluuta tekevän Pixiesin visionäärisyydestä.

Surferosan audiovisuaalisena keskipisteenä on laulajatar Mariann, jonka vokalismin riipivä kimakkuus kulminoituu biiseillä Olympia ja German Socks. Levyn nimen vihjaamaa aasialaisuutta yhtye vilauttaa Neon Commandon japanilaisuudella ja Chinese Moonin pikkukivalla kiinalaisella tanssibeatillä. Bim Bam Boomin trashpop ja Canuba Toystore brassailevat samalla ikävällä kosketinsoundilla kuin The Crash Melodrama-albuminsa diskohiteillä.

Erinäisiä retrotyylejä niputtava Surferosa on riemunkirjava kuin pilailuvälinekauppa. Yhtyeen punkahtavia kitaroita ja syntsasoundeja miksaava musiikki soi harmitonta kertakäyttöpoppia. Aivan kuin 80-luvun korniuksia alleviivatakseen Mariann on albumin kansipiirroksessa sonnustettu rockin hirveimpään soittimeen – olalta roikutettaviin keyboardeihin.