Tu Fawning on kotoisin Oregonin Portlandista, kaupungista jossa on yksi maailman parhaita asemakaavoja. YouTubesta löytyvän pilailulaulun mukaan 1990-luvun slacker-unelma elää Portlandissa vahvana, vaikka se on jo kuollut Seattlessa ja henkitoreissaan San Franciscossa. Losissa se taisi syntyä kuolleena tai ainakin kuoli tosi nuorena.
Tu Fawning maalaa isolle kankaalle pienellä määrällä elementtejä. Soitinvalinnat ovat usein omalaatuisia.
Rumpusekvenssejä ja sampleja käytetään mielenkiintoisesti ja usein ne hajoilevat reunoiltaan kuin pikkuhiljaa unholaan vaipuva naapurusto teollisen vallankumouksen kannustinloukkuun jääneessä kaupungissa. Kauan sitten kuolleen, eläessään mykkäelokuvia säestäneen pianisti-urkurin henki leijuu levyn yllä.
Rummut, torvet, säästeliäästi käytetty kitara, jousisoittimet ja folkahtava naisääni ovat ne kuuluvimmat palikat. Kappaleet ovat enimmäkseen toimivia ja äänimaisema ihan aidosti oma ja uusi, vaikka välillä mieleen tulee nykyään kaikkien aikojen ulkopuolella elävä Portishead.