Vuonna 1967 perustettu, yli 100 miljoonaa albumia maailmanlaajuisesti myynyt ja vuonna 2016 Rock and Roll Hall of Fameen nimitetty veteraaniyhtye Chicago ei osoita hyytymisen merkkejä, vaikka 50 vuoden rajapyykki onkin jo saavutettu. Päin vastoin: yksi jäljelläolevista perustajajäsenistä, kosketinsoittaja Robert Lamm kertoo pitävänsä mahdollisena, että yhtye jatkaisi eteenpäin vielä senkin jälkeen, kun kaikista alkuperäiskokoonpanon jäsenistä aika jättää.
– Kokoonpanomuutokset ovat olleet meille tuttuja [kitaristi] Terry Kathin kuolemasta (1978) saakka. Vääräleuat ovatkin sanoneet, että musiikkimme on tärkeämpää kuin se, kuka niitä soittaa, mutta se on osoittautunut todeksi, Lamm pohtii Billboard-lehden haastattelussa.
Lammin lisäksi bändissä vaikuttavat edelleen vuodesta 1967 saakka mukana pysyneet Lee Loughnane, James Pankow ja Walter Parazaider. Tänä vuonna yhtyeen riveihin on otettu mukaan uusi basisti, rumpali, perkussionisti sekä laulaja. Lammin mukaan nuorempi soittajapolvi tuo vain uutta puhtia.
– Uudet, sukupolven nuoremmat kaverit ovat parempia soittajia kuin me olimme bändiä perustaessa, joten soittotaidon taso on ainakin noussut. Uudet kaverit ovat tehneet bändistä paremman ja heillä on enemmän energiaa kuin 90-luvun tai 2000-luvun alun kokoonpanoissa.
Lammin mukaan Chicagosta voisi tulla sinfoniaorkesterin kaltainen yhtye, jossa soittajat voisivat vaihtua mennen tullen. Hän nostaa esimerkiksi Blood, Sweat & Tears -yhtyeen, jonka kanssa Chicago on hiljattain keikkaillut yhdessä.
– Kuuntelijan näkökulmasta bändi kuulostaa Blood, Sweat & Tearsilta vaikka lavalla ei olekaan ketään ensimmäisten levyjen soittajaa, ei se tunnu juuri haittaavan. Mielestäni se voisi toimia myös meidän tapauksessamme.