Soundin 9/25 kannessa komeilee juuri uuden Voiko enkelitkin eksyä -albumin julkaissut Haloo Helsinki. Catharina Herlinin toimittamassa haastattelussa puhutaan tuoreen albumin lisäksi muun muassa maailman vastakkainasetteluista, vuorovaikutuksesta yleisön kanssa sekä musiikkimaailman ja -bisneksen muutoksista. Musiikkimaailma kun on aika lailla erilainen kuin se oli silloin, kun Haloo Helsinki perustettiin vuonna 2006. Tästä aiheesta voi lukea alempaa löytyvästä pidemmän haastattelun katkelmasta, ja loput voi sitten tarkastaa lehdestä. Myspace ja IRC-Galleria mainittu!
Nykyajan pitkäjänteisyysharjoitus
Kahdenkymmenen vuoden aikana musiikin ja sen kuluttamisen saralla on tapahtunut valtavia murroksia: cd-levyjen ja latauskulttuurin kautta on kuljettu striimaamisen ja sosiaalisen median aikakauteen. Aloittaessaan Haloo Helsingillä oli profiilit Myspacessä ja IRC-Galleriassa.
– On ihanaa, että olemme saaneet aloittaa ennen paineistettua viraalikautta. Saimme keskittyä keikkailemiseen eikä tarvinnut miettiä, mikä trendaa, Elisa Tiilikainen alias Elli Haloo sanoo.
Ennen Tiktokia ja Instagramia musiikintekijät olivat usein mystisiä hahmoja, joiden arkielämästä ei tiedetty mitään.
– Ei silloin ollut sitä mahdollisuutta, että nyt mä katson, kun mun lempiartisti tekee aamumeikkiään tai syö aamupalaa, Jere Marttila sanoo.
– Halusimme olla se bändi, josta puhutaan, että nuo ovat todella kovia livenä. Meidän mystisyys oli, että jos haluat saada jotain Haloo Helsingistä, sun pitää tulla keikalle.
Maailma on muuttunut, tahti kiihtynyt ja kilpailu koventunut. Marttilan mukaan uusilla artisteilla ja bändeillä ei ole enää yhtä lailla aikaa raivata tietään ihmisten tietoisuuteen kuin Haloo Helsingillä aikoinaan.
– Meidän eka levy oli ihan ok ja toka ei-ihan-niin ok. Jos puhutaan faktisesta menestyksestä, meille ei todennäköisesti enää annettaisi kolmatta mahdollisuutta. Nuorille artisteille on tosi raakaa, kun ihmiset ovat niin tottuneita siihen kulttuuriin, että koko ajan on jotain uutta saatavilla.
– Pinnan alla on paljon hienoja musiikintekijöitä, joita ehkä pitäisi tuoda monipuolisemmin esiin. Välillä se on niin kapea siivu, ketkä sieltä ylipäätään nousevat, Tiilikainen sanoo.
Haloo Helsinki! ei pidä itsestäänselvyytenä, että sen uudet kappaleet nousevat listojen kärkeen.
– Olemme aina tykänneet tehdä albumikokonaisuuksia. Siksi on erityisen siistiä, kun jotkut kappaleet tulevat todella suosituiksi ja saavat jengin kuuntelemaan meidän albumeita, Leo Hakanen sanoo.
– Tätä kautta voimme tarjota heille uusia sävyjä ja uudenlaisia biisejä, joita he eivät välttämättä muuten koskaan kuuntelisi. Meidän uudella levyllä on esimerkiksi pari countrybiisiä. Koen sen olevan tietyllä tavalla meidän vastuullamme, että tuomme jotain menneestä ajasta tähän päivään.
Tiilikainen toteaa olevansa hieman huolissaan ihmiskunnan kyvystä pitkäjänteisyyteen. Täysimittaisen albumin kuunteleminen on hyvä harjoite siihen, hän toteaa.
– Ja niin, että biisit kestävät yli kaksi minuuttia, Marttila sanoo.
– Juu juu, eikä saa skipata, Tiilikainen lisää.