Megadethin riveissä 1990-luvulla kunnostautunut ja myöhemmin soolouralla pysytellyt kitarasankari Marty Friedman vieraili argentiinalaisen TCDG Guitar Lessons -kanavan haastattelussa kertomassa kuulumisiaan. Friedman kertoi muun muassa nuoruusvuosistaan, kun kitaristi soitti Cacophony-nimisessä orkesterissa San Franciscossa ja haaveili suuremmista kuvioista. Mies pääsi jopa 1980-luvun lopussa esittelemään taitojaan Ozzy Osbournelle, mutta siitä yhteistyöstä ei lopulta tullut mitään.
”Olin täysin pennitön ja melkeinpä koditon. Sharon Osbourne kuitenkin soitti minulle ja kysyi, halusinko lähteä Los Angelesiin. Hän sanoi, että he voisivat lennättää minut sinne koesoittoon. Ajattelin, että onpa siistiä”, Friedman muistelee ja jatkaa:
”Kävin sitten siellä ja soitin. Mielestäni hoidin homman ihan hyvin, mutta en sopinut bändin tyyliin. Muu bändi oli pesunkestäviä Los Angelesin metalliskenen kasvatteja vöihin kiinnitettyine käsirautoineen ja Jack Daniels -paitoineen, ja he olivat treeneissäkin tosi laitettuja. Ymmärsin, että niin tehtiin keikoilla, mutta harjoituksissakin he pukeutuivat cowboy-hattuihin ja kaulakoruihin. He olivat täysin Sunset Strip -moodissa, ja minä tulin paikalle t-paidassa ja farkuissa. Näytin ihan tavalliselta tyypiltä, joka olisi saattanut odotella kyytiä bussipysäkillä tai jotain.”
”Soitin siis heidän kanssaan, ja minusta se kuulosti ihan hyvältä, ei siinä ollut ongelmia. Opettelin tyyliin neljä biisiä ja vedimme ne yhdessä yks-kaks-kolme, ja kaikki oli ok. Mutta siinä harjoitustilassa oli vaikka miten paljon kirjekuoriin paketoituja kasetteja ja ansioluetteloita, eli he kokeilivat varmaan satoja eri tyyppejä. En kuullut heistä enää sen jälkeen. Sitten Zakk Wylde lopulta sai sen paikan, ja hän sopi siihen täydellisesti. Hän oli valtavasti parempi kuin minä olisin ollut siinä hommassa.”
”Ymmärsin siis sen kaiken ja ajattelin tuolloin, että ’no, tein ihan hyvää työtä, mutta tuskin he minua siihen valitsevat’. Hehän varmaan lähtivät heti treenien jälkeen juopottelemaan ja bailaamaan, kun minä taas olin tosi kiltti poika. Todella tylsä.”