Matt Sorum on ehtinyt soittaa 2000-luvun mittaan The Cultissa, Velvet Revolverissa, Johnny Crashissa, Deadland Ritualissa, Billy Gibbonsin bändissä ja ties missä muissa projekteissa, mutta useimmille hän on ikuisesti se Guns N’ Rosesin 1990-luvun rumpali. 65-vuotias Sorum näyttää tietävän tämän itsekin, eikä mies pistä asiaa lainkaan pahakseen. Näin voi päätellä ainakin miehen metalliasiantuntija Eddie Trunkille antamasta haastattelusta, jossa Sorum pohtii aikaansa Gunnareiden riveissä.
”Sanoin jo kymmenen vuotta sitten jotain siihen malliin, että se on kuin katsoisi jonkun toisen tähdittämää elokuvaa. Olin kyllä itse siinä mukana, mutta kun mietin sitä nyt, se on vähän kuin unta – se on kuin unikohtaus elokuvasta”, Sorum sanoo ja jatkaa:
”Se bändi antoi minulle jalat, joiden varassa saatoin kävellä koko loppu-urani ajan. Olin siinä bändissä vuoteen 1996 asti, mutta sama mielikuva kulkee mukanani edelleen ja se on mahdollistanut sen, että olen voinut matkata ympäri maailmaa tekemässä muita asioita. Se on myös eräänlainen rock’n’roll-leima, joka antaa minulle uskottavuutta muiden muusikoiden keskuudessa. Se on tavallaan hyvin vahva uskottavuuden merkki, jos niin voi sanoa.”
”Pääsin Rock and Roll Hall of Fameen sen yhtyeen jäsenenä, ja sitä kunnianosoitusta arvostin kovasti. Sinne päästäkseen täytyy tavallisesti olla mukana jollain bändin levyllä, joten onneksi pääsin mukaan Use Your Illusion -levyille sekä The Spaghetti Incidentille. Myös Steven Adler oli tietysti samassa juhlassa paikalla, ja hän oli hyvin ystävällinen. Emme tulleet keskenämme toimeen varhaisina aikoina, mutta olemme sopineet kaiken vanhempina miehinä.”
”Muistelen niitä aikoja siis ylpeänä ja onnellisena siitä, että sain olla mukana, kun bändi oli suurimmillaan. Axl Rose oli varmaan sen aikakauden suurin rockbändin keulakuva, ja taisi hän olla sitä vielä vuosia myöhemminkin. Mutta minäkin olin siellä lavalla heidän kanssaan. Joskus näen sen ajan videoita Instagramissa ja ajattelen, että vau, olimmepa aika hyviä.”