Mikäpä voisi olla metalliyhtyeelle mukavampi homma kuin päästä lämmittelemään Iron Maidenia jollekin brittijättiläisen valtavista stadionspektaakkeleista? No, tässä on puolensa ja puolensa. Maiden-pesti on monella tapaa unelmien täyttymys, kun yhtye on useimmille metallimuusikoille tärkeä esikuva, mutta toisaalta orkesterin fanikunta on harvinaislaatuisen omistautunutta. Niinkin omistautunutta, ettei kuulijoilla ole oikein kärsivällisyyttä lämppäreiden kuuntelemiselle.
Tällaisesta kokemuksesta kertoo Atreyu-yhtyeen kitaristi Dan Jacobs This Day in Metal -podcastin haastattelussa. Atreyu lämmitteli Iron Maidenia ensimmäisen kerran Mexico Cityssä vuonna 2009, ja kitaristi kuvailee kokemusta melkoisen kauhistuttavaksi.
”Se ei ollut niin mahtavaa. Se oli aivan helvetin pelottavaa. Ihmiset heittelivät meitä päin kaikenlaista roinaa”, Jacobs kertoo ja jatkaa:
”Lyhyesti kerrottuna meillä oli tuolloin heidän kanssaan kaksi keikkkaa. Toinen oli Monterreyssä ja toinen Mexico Cityssä. Monterreyssä soitimme jalkapallostadionilla, jonne mahtui jotain 30 000 ihmistä, ja paikka oli loppuunmyyty. Olimme juuri julkaisseet neljännen levymme Lead Sails Paper Anchor ja pärjäsimme aika hyvin. Siellä soittivat meidän lisäksemme Carcass, Morbid Angel sekä Steve Harrisin tyttären Lauren Harrisin bändi. Nämä bändit menivät yksitellen lavalle, ja kaikki meni hyvin.”
”Sitten tuli meidän vuoromme. Seisoimme lavan laidalla, kun taustalakanamme laskeutui. Tavallisesti yleisö hurraa siinä kohtaa, mutta tuolloin oli aivan hiljaista. Siinä vielä mokattiin jotenkin niin, että lakana leikkautui oudosti keskeltä, jolloin siinä luki bändin koko nimen sijaan pelkkä ’Trey’. Olimme vähän, että tuo ei näytä kovin hyvältä, mutta minkäs teet. Tässä sitä ollaan, ja homma tuo mieleen Spinal Tapin.”
”Intromme alkoi soida, ja kävelimme lavalle. Alkoi kuulua jotain outoa nakutusta ja ihmettelimme, mitä helvettiä se oli. Kävi ilmi, että porukka heitteli peson kolikoita lavalle, ja jotkut rikkoivat juomalasejaan ja viskoivat niitä. Iron Maidenin lämmitteleminen joissain maissa on… Yleisö ei halua nähdä ketään muuta kuin Maidenin tai joitain muita korostetun perinteisiä metallibändejä. Me taas olimme emobändin maineessa Meksikossa, eikä se etenkään siihen aikaan mennyt kovin hyvin läpi. Niinpä katsojat viskoivat meitä esineillä koko setin ajan, ja se oli karmeaa.”
”Basistimme kasvoihin osui luoti, josta joku oli tehnyt itselleen avaimenperän. Hänen naamansa alkoi vuotaa verta, ja hän pääsi paikallisen sanomalehden kanteen seuraavana päivänä. Kun laskeuduimme lavalta, kiertuemanagerimme oli aivan sekaisin. Kysyimme, mikä oli hätänä, ja hän kertoi, että seuraava keikka olisi vielä kaksi kertaa suurempi. Me olimme, että voi luoja, emme halua olla enää Iron Maidenin lämppäreitä, tämä on karmeaa.”
Jacobs lisää, että kun Atreyu oli toisen kerran Maidenin lämmittelijänä Kanadassa, kokemus oli huomattavasti miellyttävämpi. Ilmeisesti tarinat eteläisemmän Amerikan hurmoshenkisistä faneista pitävät sitten paikkansa. Kaikenlaista!