Teksti ja kuvat: Timo Isoaho
Huhhuh. Nythän kävi sitten niin, että Hyvinkään lämpimässä lauantai-illassa kuultiin ”ihan muutama” suomalaisen rockin ja popin klassikkokappale.
Turnajaisten alkutahdeista vastasi pian viisikymppinen ikihonka Peer Günt, joka muun muassa toivotti jazzin v*****n ja muisteli vuosia tien päälle. Välillä lauteilla nähtiin vahvistuksena myös laulaja-kitaristi Timo Nikin jälkikasvua. Reilun tunnin mittainen setti päättyi vähemmän yllättäen Backseatiin, eikä Trans Amin rajussa kyydissä jouduttu tälläkään kerralla ojaan.
Olisiko sellainen sata keikkaa takana? Siis Olli Hermanilla Popedan© laulajana.
No, satavarmaa on ainakin se, että Olli on buutsiensa kanssa tänä päivänä täydellisen kotonaan 48-vuotiaan suuruuden keulalla. Luonnollisesti kaikki kunnia Mustajärven Paulin vuosikymmenien aikana valamalle legendaariselle perustalle, mutta kyllähän se on nyt niin, että mainittu kuopiolaiskukko on ottanut Popedan klassikot komeasti haltuun ja paikoin jopa omiin nimiin reilun puolentoista vuoden mittaisella taipaleellaan.
Sanomattakin on selvää, että kovalla itseluottamuksella operoivan Hermanin suoritus – siis nimenomaan sen oman paikan raivaaminen ja löytäminen – on suorastaan hämmentävän kova. Popeda on kuitenkin… Popeda. Mainittua mieltä tuntuu olevan myös iso yleisö – tai ainakin Hyvinkään kesätunnelmissa viihtynyt yleisö. Patea ei huudeltu takaisin, mutta Ollia kannustettiin sitäkin enemmän.
Eihän siitä ole kahta sanaa: pirun tiukasti ja ilmeikkäästi soittavan Popedan kone pörisee aivan uudessa tikissä ja samaan aikaan Mustajärvi pääsee tekemään omaa juttuaan toisaalla. Aivan hemmetin hienoa.
Entä joutuiko Leavings-Orkesteri solistinaan Timo Rautiainen niin sanotusti pahaan paikkaan illan päätteeksi legendaarisen kaksikon jälkeen? Ehei.
Katsotaanpa yhtyeen tunnin mittaisen settilistan antimet: Laura Jenna Ellinoora Alexandra Camilla Jurvanen, Itkisitkö onnesta?, Onnelliset, Raparperitaivas, Muotitietoinen, Toteemipaalu, Sopivasti lihava, Vakosamettihousuinen mies, En tahdo sinua enää, Rin Tin Tin, Teuvo, maanteiden kuningas ja Pohjois-Karjala. Aivan niin: jokainen – siis jokainen – paikalle saapunut osasi kaikkien kappaleiden sanat ulkomuistista. Ja yleisö todellakin lauloi ”erikoisvieras” Timo Rautiaisen mukana – suuri osa onnen kyyneleet silmissä.
Leevi and the Leavings ei tunnetusti juurikaan (!) keikkaillut pitkän aktiiviuransa aikana, mutta yhtyeen materiaali muodostaa osan suomalaista pophistoriaa. Hyvin ison osan. Tuntuu siis vähintäänkin kohtuulliselta, että Leavingsin kokoonpanossa Gösta Sundqvistin rinnalla aikoinaan soittaneet muusikot pääsevät soittamaan suomalaisten rakastamia klassikoita elävän yleisön eteen.
Ainoa ongelma? Tai ehkä pikemminkin ”ongelma”. Tietenkin se, etteivät nämä kansansävelmät poistu omasta mielestäkään pitkään aikaan – koko elämä on yhtä Leeviä lähipäivien ajan. Olkaa hyvät:
Minä lähden Pohjois-Karjalaan
Vaihdan farkut verkkarihousuun
Kotiseudulle Pohjois-Karjalaan
Juon kaljaa auringon nousuun
