Kotimaisen Thergothonin kappaleen mukaan nimetty yhdysvaltalaisyhtye tietää, miten funeral doomia tehdään. Yli kolmen vuosikymmenen kokemuksella syntyy hitaasti laahaavan raskauden terävintä kärkeä.
Seitsemän vuotta edellisen Hypnagogia-levyn jälkeen ilmestyvä Mendacium on kuin soundtrack, joka vie 1300-luvulle ja kertoo sairauden kalvaman, näkyjen riivaaman benediktiinimunkin tarinan. Tunnin mittaisen järkäleen kappaleet on nimetty päivän rukoushetkien mukaan. Levyllä eletään huoneensa ja kärsimystensä vankina kärvistelevän kirkonmiehen kokemuksissa.
Mendacium ei ole helppo tahi kevyt kokonaisuus. Oikeastaan vain None on jylhillä melodioilla herkutteleva ja osin jopa tarttuva biisi, mutta muutoin laahustetaan painostavissa ja painajaismaisissa tunnelmissa. Avainsanana on nimenomaan tunnelma, joka on kolkko ja kylmä kuin vanhan linnan tyrmä.
Hautajaistuomio on taitolaji, jossa on helppo jumittua soutamaan paikallaan kädenlämpöisessä vedessä. Evoken osaa rakentaa vaativista aineksista jyhkeän kokonaisuuden, joka raastaa kuuntelijan sydäntä ja sielua. Levy tarjoaa lopulta lähes elokuvallisen kokemuksen – ja se kokemus on syvä ja väkevä.