Arvio: Curtis Hardingin Departures & Arrivals: Adventures of Captain Curt on kokonaisuus, josta on vaikea saada tarpeekseen

Curtis Harding uskaltaa toimia studiossa luomusti, ilman että musiikis­ta tapetaan sielu loputtomalla viilaamisella.
Arvio julkaistu Soundissa 8/2025.
Kirjoittanut: Tomi Nordlund.

Arvio

Curtis Harding
Departures & Arrivals: Adventures of Captain Curt
Anti

Soulmies Curtis Hardingin levyt onnistuvat loistamaan kerta toisensa jälkeen. Kuten nimikin antaa ymmärtää, nyt olisi tarjolla avaruuteen eksyneestä pilotista kertova konseptialbumi. Scifi-hommissa pysytään kuitenkin vain lyyrisellä tasolla – itse musiikki on puhtaan nautinnol­lista retrosoulia.

Hardingin vaivattomasti soljuva nelosalbumi toimii myös yksittäis­ten biisien tasolla, mutta ennen kaikkea se pelittää yhtenäisenä koko­naisuutena, josta on vaikea saada tarpeekseen.

Departures & Arrivalsissa on paikoin samaa rytmillistä raukeutta kuin brittikollega Michael Kiwanukan viimevuotisessa Small Changes -levyssä. Hardingin ilmaisu on kuitenkin keskimäärin hieman uhmak­kaampaa.

Harding uskaltaa toimia studiossa luomusti, ilman että musiikis­ta tapetaan sielu loputtomalla viilaamisella. Albumi elää ja hengittää komeasti, ja eri instrumenttien edesottamuksia seuraa joka kuuntelu­kerralla hieman eri kulmasta. Esimerkiksi bassottelu on taiturimaista ja jousiosiot harvinaisen maukkaita.

Hardingin toimittaman grooven rentous ja letkeys hätkähdyttää. Kannattaa kuunnella ja ihastua vaikkapa ilmiömäistä soulfunkia tarjoi­levaan päätösraitaan Running Out of Space.