Arvio: Jimi Tenor Bandin Selenites, Selenites tarjoaa lempeää energiaa ja puhdistaa mielen ikävistä ajatuksista

Albumilla käydään läpi koko tunteiden kirjo.
Arvio julkaistu Soundissa 1/2026.
Kirjoittanut: Virpi Päivinen.

Arvio

Jimi Tenor Band
Selenites, Selenites
Bureau B

Aluksi kuultavat kimeät äänet sulautuvat nopeasti nautinnollisen auringonpaisteiseen jazzleijuntaan. Toisen kappaleen soidessa lämpöaalto hyökyy jo varpaisiin asti. Musiikki säteilee valoa ja puhtautta. Pian kuullaan myös huilumelodia, lintujen laulua ja hyräilyä. ”It sounds like butter­flies and bees”, Jimi Tenor kujertaa kappaleessa Universal Harmony. Urbaanin kaupunkiympäristön ja luonnon suhde on luonteva: ne eivät kamppaile keskenään, vaan täydentävät toisiaan.

Siinä missä moni pitkän linjan artisti päätyy turvautumaan uransa varrella helpoimpiin ratkaisuihin, Tenor on pysynyt uniikilla tiellään, uskollisena musiikilliselle totuu­delleen. Vaikka levyn alkupuolisko kylpee valossa, myös syvemmälle sukelletaan. Instrumentaali Alice in Kumasi avaa pimeämmän puolen ja osoittaa, että kauneus voi syntyä hiljaisuudesta kaiken hektisyyden keskellä.

Kun foni pörisee ja urut ujelta­vat, jalat käyvät taas levottomiksi. Shine All Night -kappaleen vahvasta tulkinnallisesta avusta vastaa Flo­rence Adooni. Livemäinen päätös Furry Dice tanssittaa villisti. Albumi käy läpi koko tunteiden kirjon, tar­joaa lempeää energiaa ja puhdistaa mielen ikävistä ajatuksista.