Vuosituhannen alku oli suomalaisessa popmusiikissa vahvan bändikemian ja taitavien muusikoiden aikaa. Sen ajan estetiikkaan luottaa myös indiepopyhtye Juhlat, vaikka vaikutteita haetaankin toisella levyllä esikoista rohkeammin.
Tiedote mainitsee vaikuttajaksi muun muassa amerikkalaisen aikuisrockin, minkä laitan vahvasti lainausmerkkeihin. John Mellencampiä Juhlista etsivä tarvitsee jo melko hyvää mielikuvitusta.
Sen sijaan War on Drugsin kaltaiseen indiesoundiin yhtymäkohtia löytyy enemmän. Myös pientä Cocteau Twinsiä on kuultavissa, etenkin kappaleissa, joissa synavalleja on kerrostettu reippaammin huojuvien kitaroiden pariksi. Toinen raita Tarinoita hakee vaikutteita puolestaan italodiscosta.
Temaattisesti levyllä liikutaan yöaikaan. Oona Laineen lyriikka on täysin selkokielistä mutta samaan aikaan monitulkintaista, jopa kryptistä. Kuulija löytää vaihtoehtoisia merkityksiä kuuntelukerta toisensa jälkeen. Jokainen raita tuo levylle oman näkökulmansa luoden muiden kanssa vahvan albumin.
Kaksi levyä vanha Juhlat on erittäin toivottu tuulahdus suomenkielisen popmusiikin kentälle. Musiikki on tähän päivään erittäin validia mutta samalla sopivan tuttua. Siinä saattaa olla resepti suuruuteen.
