Mummin Kultien kolmas levy Juhlat (pitäisikö cd-etiketin perusteella päätellä alkuperäiseksi nimeksi Juhlamokat?) maistuu minialbumiin Pakko mennä bailaa (2019) verrattuna miedommalta. Trendikäs tumma paahto ja samettinen lempeys leikkaavat isoäidin kitkerästä lempijuomasta terävimmän kärjen pois, ja eklektinen esikoisalbumi Kulta (2017) säilyttää edelleen asemansa folk-trion kovimpana julkaisuna.
Kappaleet ovat peräisin pitkältä ajalta, mihin seitsemän vuoden takainen kansikuvakin saattaa vihjata. Pirteä Punainen mekko saattaa olla ylijäämäraita edelliseltä levyltä. Mirja Hanikan jyhkeä sello ja biisintekijä Veera Järveläisen nokkelat tekstit ovat edelleen Mummin Kultien selkäranka, mutta sanaleikkisä huumori on luovuttanut tilaa kryptisemmälle kuoleman ja pimeyden kanssa flirttailulle. Kylmähiki-blues on tervetullut valoisampi poikkeus.
Sitten pakollisiin mielleyhtymiin. Tarkoitukseni oli välttää PMMP:n mainitsemista, mutta Kunhan et kirjoita kuolemasta voitaisiin julkaista duon demona ja tuskin kukaan epäilisi mitään. Eleanoora Rosenholmilla saattaa olla laulu, joka on lähes identtinen Hurja tyttö kappaleen kanssa. Nimibiisin lopusta tulee mieleen Hanoi Rocksin Dead By X-Mas.
