Kvelertak nousi vuonna 2010 hikistä rockia ja black metalia yhdistelleellä ensimmäisellä levyllään heti kansainvälisen lehdistön suosikiksi. Toinen levy Meir (2013) sai jopa paremman vastaanoton, mutta sen jälkeen bändi on jäänyt tunnistettavan soundinsa vangiksi. Norjaksi laulavan rockjyrän kuriositeettiarvon karistessa Kvelertak on ajautunut marginaaliin.
Odotukset ja paineet ovat laskeneet ja Kvelertak kuulostaa aiemman Roadrunnerin sijaan pienen Petroleum Recordsin julkaisemalla ja Convergen Kurt Balloun sijaan norjalaisten Jorgen Traenin ja Yngve Leidulv Satren tuottamalla Endlingillä vapautuneelta ja rennolta. Vuosien varrella rock-elementit ovat vallanneet alaa bändin soundissa, ja bläkkis-sävyjä tuskin enää kuulee. Uudella levyllään Kvelertak tuo usein mieleen vuosituhannen vaihteen Queens Of The Stone Agen Nick Oliverin huutolaulamat biisit.
Endling tarkoittaa suomeksi loppumista tai päättymistä. Vaikka Kvelertak ei alkuvuosiensa jälkeen mitään kovin mullistavaa olekaan tarjonnut, olisi silti sääli jos bändi olisi tullut tiensä päähän. Sen norjaksi laulettu Mastodonin, Queens Of The Stone Agen, Turbonegron ja Motörheadin sekoitus on edelleen uniikki ja piristävä.
