Edellisellä albumillaan Glow Onilla Turnstile tuli, näki ja voitti lähestulkoon kaiken mahdollisen johdattaen valtavan joukon nuoria faneja hc-skenen äärelle. Pystyykö uusi albumi vastaamaan odotuksiin lähes neljän vuoden jälkeen?
Never Enough jatkaa siitä, mihin edellislevy jäi. Turnstilen hardcorejuuret ysärihenkisestä kitarasoundista lähtien ovat edelleen vahvasti läsnä, mutta utuiset synat ovat aiempaa suuremmassa roolissa heti ensitahdeista lähtien.
Turnstile ottaa hallittuja askelia uuden aallon ja ambientin suuntaan. Dreamingin torvisektion kuorruttamat lattarirytmit vievät mukanaan. Kaiken kaaoksen keskeltä Brendan Yatesin sanat julistavat lohdullista sanomaa pakahduttavan suurin tuntein.
Never Enough on nautittava albumi ja monilla tavoin sitä, mitä monet Turnstile-fanit toivoivat: Glow Onin kakkososa. Ratkaisu tuntuu kuitenkin turvalliselta – hetkittäin vähän liiankin turvalliselta, kun vertaa siihen, miten edeltäjänsä yllätti ilmestyessään.
Never Enough on onnistunut jatkopala, jolla oli vastassaan mahdottomat odotukset. Mikään ei tosiaankaan ole tarpeeksi.
