Harkovalaisyhtyeen kolmastoista pitkäsoitto on väkevä teos. Levy-yhtiö ei ole julkaissut mitään albumiin liittyviä kokoonpano- tai äänitystietoja, mutta on täysi syy olettaa, että ainakin laulaja Thurios ja johtohahmo, kitaristi Roman Saenko ovat bändin miehistössä.
Drudkh tekee suurten tunteiden musiikkia, joka kasvattaa voimaansa kuuntelu kuuntelulta. Siihen on onnistuttu uuttamaan niin surumielisyyttä, nostalgista haikeutta kuin uhmakasta ryhdikkyyttäkin. Oikeastaan vain akustinen Songs of Grief and Solitude (2006) ja Handful of Stars (2010) ovat pieniä notkahduksia vahvassa diskografiassa.
Shadow Play on Drudkhia parhaimmillaan. Voi vain kuvitella, millaista musiikin tekeminen ja purkittaminen Venäjän hyökkäyssodasta kärsivässä maassa mahtaa olla. Sodan puristuksessa luotu mustunut metalli soi monipuolisena mutta yhtenäisenä. Kylmiä väreitä nostattavia kulkuja tarjoillaan läpi koko kuuden biisin ja 55 minuutin matkan.
Raa’an tunteikas laulu, tuliset blastit, eeppiset pitkän kaavan maalailut, kiireetön tuplabasarirullaus, pakahduttava ja selittämätön kaihon tunne – Drudkh kouraisee sielusta, kuten aina hienoimmillaan.
