Arvio: Thrice kehittää ilmaisuaan ja laajentaa skaalaansa mielenkiintoisiin suuntiin

Vaikka Horizons/West on aika luon­tevaa jatkoa edeltäjälleen, mukaan on tullut myös uusia sävyjä.
Arvio julkaistu Soundissa 9/2025.
Kirjoittanut: Nuutti Heiskala.

Arvio

Thrice
Horizons/West
Epitaph

Thrice julkaisi vuonna 2021 Horizons/East-albu­min. Koska samoissa äänityssessioissa työstettiin biisejä myös jatko-osaa varten, Horizons/Westin oletettiin seuraavan pian perässä. Sen sijaan bändi uudelleenäänitti läpimurto­levynsä The Artist in the Ambulan­cen (2003) ja Horizons-levyjen välinen aika venähti neljään vuoteen.

Aika on tehnyt projektille hyvää. Vaikka Horizons/West on aika luon­tevaa jatkoa edeltäjälleen, mukaan on tullut myös uusia sävyjä, joita tuskin olisi löytynyt vielä neljä vuotta sitten.

Levyn starttaavan Blackoutin alussa laulaja Dustin Kensrue kuu­lostaa melkein Steve Von Tilliltä. Thricelle epätyypillisen intron jäl­keen palataan hetkeksi tavanomai­semmille raiteille, mutta jatkossa bändin skaala laajenee nineinch­nailsmäisistä pörinöistä kingsofle­onmaiseen melodisuuteen. Brand New’n mieleen tuova Undertow on ehkä Thricen tähän mennessä paras biisi.

Thrice tuntui nollaluvun alku­puolella yhdeltä post-hardcoren ja emon vähäpätöisimmistä nimistä. Mutta siinä missä Thursdayn ja Mi­nus the Bearin kaltaiset bändit ovat kadonneet kartalta tai hiipuneet, Thrice kehittää edelleen ilmaisuaan uusiin ja mielenkiintoisiin suuntiin.