CATATONIA: Paper Scissors Stone

Arvio julkaistu Soundissa 08/2001.
Kirjoittanut: Mikko Meriläinen.
Työvoitto!

Arvio

CATATONIA
Paper Scissors Stone
Blanco y Negro

Työvoitto! En ole tähän saakka erityisemmin pitänyt yhdestäkään kuulemastani Catatonian biisistä. Neljän vuoden takainen Mulder And Scully -hittikin rupesi tympimään jo noin kolmannella kuulemalla, joten suuri oli iloni määrä, kun huomasin muutaman kuuntelun jälkeen alkavani kiintyä tähän yhtyeen neljänteen albumiin.
Suurin kynnys minulle oli tätä nykyä tietolähteestä riippuen huume- tai astmaongelmista kärsivän Cerys Matthewsin persoonallinen ääni, josta on helppo olla pitämättä. Onneksi kuitenkin jopa hammasporan ääneen tottuu – niinpä kun Cerysin laulua oppii sietämään, siitä alkaa löytymään paljon hienoja sävyjä. Turhan usein levyllä vain on yhtäaikaa äänessä jopa kolme Cerysia, joka vie yllättävän paljon tehoa hänen äänestä. Kunnelkaapa vaikka miten neidin ääni kiihtyy Shore Leaven lopussa ja verratkaa sitä Imaginary Friendin kaihoisaan tunnelmointiin, missä taustalle yhtyvät vielä möreä-ääniset miehet. Parin minuutin paikkeilla biisi lähtee yhtäkkiä hienoon nousuun ja käsissämme on levyn upein esitys.
Alkuun levyn äänimaisema tuntui olevan liiankin täynnä, mutta pidemmän päälle nimenomaan harkitut ja yltäkylläiset sovitukset tekevät levystä näin mielenkiintoisen. Harvinasta kyllä, mutta mahtipontisuus pukee Catatoniaa. Riisutumpana versiona Cerysin ääni olisi todennäköisesti liian hallitseva osa yhtyettä, mitä se on paikoitellen nytkin. Lisäksi sovituksissa, varsinkin taustalauluissa, on tervetullutta huumoria.
Kitaristi Mark Robertsin sävellyksissä on sopivassa suhteessa hieman epätavallisia ratkaisuja ja ilmiselvää hittiainesta. Hyvä esimerkki tästä on lopetusbiisi Arabian Derby, jonka "Everyone's a winner baby" -kertosäe tuo suosiota ja lopun omituinen, mutta perusteltu väliosa tuo ns. uskottavuutta. Stone By Stone on levyn simppelein biisi ja siten selvä valinta singleksi. Immediate Circle on blurmaisen vekkuli laulu ja What It Is hienoisine junglesävyineen levyn tunnelmallisin raita. Eikä levyllä varsinaisia heikkoja lenkkejä ole. Nekin laulut, jotka vielä eivät ole mieleen jääneet, odottanevat vain vuoroaan. 

Lisää luettavaa