Saksalainen metalcore-kuusikko herätti ansaitusti huomiota jo edellislevyllään Wolves (2007). Aitaa kaatuu jämerästi nytkin.
Manifesto ei tule jäämään aikakirjoihin uutta luoneena tai erityisen kekseliäänä albumina. Sen sijaan se on hyvä näyte ajan hengestä ja metallista vuonna 2008: taidokasta soittoa, alleviivattua ruman ja kauniin yhdistelyä, viimeistellyt soundit ja hirmuinen pumppaava vauhti päällä. Lisäksi vaikutelma on yleismaailmallinen, Deadlockia ei heti osaa yhdistää Saksaan eikä välttämättä edes Eurooppaan.
Nykyajasta kertoo sekin, että Deadlockin musiikillinen anti on kapea. Useamman levyn mitassa tyyli kuluu nopeasti ja soundi vanhenee, ja jatkoa onkin mietittävä erityisen huolellisesti ja avarakatseisemmin. Mutta Manifestoa kuunnellessa huolet ovat vasta kerääntyvinä pilvinä horisontissa, levy säilyttää iskevyytensä loppuun asti. Kauniin naisäänen ja konemaista hirviötä muistuttavan miesmurinan yhteenliittymä kantaa hyvin, riffit jyskävät kulkevasti ja kitaramelodiat ja soolot karkailevat ja kimpoilevat raikkaasti.
Ei ihme, että kiertuekavereiden nimet kirjoitetaan The Haunted ja All That Remains.