Sakubändi Freedom Call on oikeastaan koko uransa kulkenut tarkkaan Helloweenin ja Gamma Rayn jalanjäljissä. Studiolevyillään yhtye on kyennyt hieman hämäämään, vaikka vertailukohdat ovatkin olleet selvät. Vasta livellä huomaa, miten paljon samantapaisia biisejä Freedom Callilta löytyy kuin vaikkapa juuri Helloweenilta Keeper Of The Seven Keys -levyjen aikaan.
Kieltämättä Freedom Call on pätevä voimametallikomppania, mutta kelvolliset sävellykset menettävät lähes tyystin merkityksensä vertailukohtiensa rinnalla. Jostain syystä Freedom Calliin haluaa kuitenkin uskoa ja bändin liveltä jäi odottamaan jotakin tavallisuudesta poikkeavaa, mutta turhaan.
Freedom Callia vaivaa sama puhdasoppisen toistamisen ote kuin monia muitakin yhtyeitä. Kappaleet soitetaan keikoilla tarkalleen samalla tavalla kuin levyllä, eikä enää pidetä improvisaatiota minkäänlaisessa arvossa. Tässä valossa voinee ylipäätään kyseenalaistaa konserttitallenteiden merkityksen. Freedom Call onkin pistänyt levylleen porkkanaksi Taragon-ep:n sekä kolme cover-biisiä, kuten Ultravoxia ja – yllätys yllätys – Helloweenia.
Nokkelaa taktikointia, kun live ei jaksa kauan kiehtoa.
FREEDOM CALL: Live Invasion
Arvio julkaistu Soundissa 06-07/2004.
Kirjoittanut: Marko Säynekoski.
Sakubändi Freedom Call on oikeastaan koko uransa kulkenut tarkkaan Helloweenin ja Gamma Rayn jalanjäljissä. Studiolevyillään yhtye on kyennyt hieman hämäämään, vaikka vertailukohdat ovatkin olleet selvät.
Arvio
FREEDOM CALL
Live Invasion
SPV
Live Invasion
SPV