Näin kunnianhimoisesta hölmöydestä on vaikea olla vaikuttumatta – ja samalla ärsyyntymättä. D’addarion nörttiveljekset Brian ja Michael ovat pistäneet kaiken popkahjoutensa ja käsityöläistaitonsa peliin ja tehneet ihka-aidon rock-oopperan. Kuuromykän flipperivelhon raivaamaa latua suihkiva kehystarina kertoo ihmisten adoptoimasta simpanssista ja tämän kivuliaista yrityksistään tulla osaksi meidän karvattomien tuholaisapinoiden yhteiskuntaa. Simpanssi ei sopeudu kouluun. Häntä ei ymmärretä. Apina kostaa. Rakkaus pelastaa lopussa. Materiaali ON paksua.
Parasta Go To School -spektaakkelissa on se, että 1960-70-luvun kohtuuttomuusrockista on lainattu niksahtaneen perspektiivin lisäksi myös musiikillinen kiihkomielisyys ja tykki toteutustapa. Levyn vierailijat Todd Rundgren (apinan ”isä”) ja Big Starin Jody Stephens kertovat läsnäolollaan, mistä taitava Lemon Twigs -kaksikko löytää musiikillisen vertaisryhmänsä. Parhaimmillaan simpanssin odysseiaa purkavat laulut eivät häviä tekijöidensä esikuville. Terävin osa värikkäästi rönsyilevistä kappaleista on ensiluokkaista entisaikojen älypoppia. Toisinaan juonikuljetukseen keskittyvät, laulutyyleillä venkoilevat ja samalla eniten musikaalimaailmasta muistuttavat osiot ovat puolestaan sietämättömiä. Mitä muuta voi simpanssiaiheiselta rock-oopperalta odottaa?
