Jarkko Martikainen & Luotetut miehet -kokoonpanon Ruosterastaat-debyytti (2016) ihastutti helppoudellaan ja hersyvän kipakoilla teksteillään. Sama päällimmäinen luonnehdinta pätee myös ryhmän uutuuteen. Aina auki on monessakin mielessä edeltäjälleen mahdollisimman luontevaa ja ennen muuta luotettavaa jatkoa.
Värikäs on turhan harmaa sana kuvaamaan Martikaisen laulujen henkilögalleriaa.
Anssi Salminen, Luis Herrero ja Ema Hurskainen tekevät tälläkin kertaa Jarkko Martikaisen lauluista sydämellisen vivahteikasta suomalaista rockia. Levyn haitarilla, mandoliinilla ja klarinetillakin maustetusta soitannollisesta mutkattomuudesta on turha etsiä Martikaisen kimuranttia YUP-menneisyyttä. Aina auki -albumin keskeisin anti piilee odotetusti biisien tarinallisissa lyriikoissa, joiden ilkikurisesta piruilevuudesta ja paikoin hyvinkin suorasta kriittisyydestä voi sentään vetää linjoja kauas kirjoittajansa historiaan.
Värikäs on turhan harmaa sana kuvaamaan Martikaisen laulujen henkilögalleriaa. Taustalaulultaan kevyen pop Nainen, sinä olet nuiva esittelee pelottavan neiti Jekyllin ja neiti Hyden. Helposti syttyvät päät on valitettavan osuva kuva siitä osasta nuorisoa, jolle elämä on alituista mauttomilla autoilla kaahattavaa lauantaita äidin huoltaessa ja antaessa rahaa ruokaan. Vielä murheellisemmaksi Aina auki -albumi kääntyy kappaleella Hän vietti syksyt selällään. Lapsesta huolehtiminen voi joskus pakottaa ottamaan kaikki keinot käyttöön. Lievästi karnevalistinen Kukaan ei ole täydellinen kommentoi vallan olemusta päättömän presidentillisen surrealismin kautta. Viime vuodet poliittisen keskustelumme etulinjassa viihtynyt maahanmuuttoteema näyttäytyy puolestaan kappaleilla Siniristihoitola ja Ongelmanuori. Kiitos kaikesta! välittää luopumisen haikeutta levyn maukkaimman kitarakuvion kera saaden lopulta aikaan positiivisen tunnelman.
Lennokkaan sävykkäästi soitettu ja teksteiltään totutun puhutteleva Aina auki päättyy nimiraitansa myötä Tom Waitsin mieleen tuovaan rosoiseen kulmikkuuteen. Vaikka kuinka yrittäisi tasata velkaansa, niin elämälle jää silti aina auki.
